Kasvata kamomillaa! Teeaineksia talveksi omalta kasvimaalta

Kamomillatee tuoreista kamomillankukista

Kamomillatee on kuulunut iltarutiineihini jo vuosia. Kamomillan sanotaan rauhoittavan mieltä ja sehän sopii tällaiselle stressaajalle. :) Oman kamomillateeni juon epäortodoksisesti "englantilaisittain" eli maidon kanssa - lisäksi kunnon loraus hunajaa. Ah!

Hyvä vaihtoehto pussiteelle on kasvattaa kamomillaa itse. Kamomilla on kiitollinen viljeltävä; vaatimaton ja runsaasti kukkiva. Kukat kerätään mielellään heti niiden auettua kun terälehdet ovat vielä vaakasuorassa. Kummempaa näpertelyä ei kamomillan sadonkorjuu vaadi eikä haittaa vaikka kukkien mukana tulisi pieni pätkä varttakin. Satoa voi kerätä pari-kolme kertaa kesässä.

Olen kylvänyt kamomillan keväällä samaan aikaan kuin muutkin vihannekset, tosin myös syyskuussa voi kylvön tehdä. Kamomilla talvehtii silloin lehtiruusukkeena. Jotkus lähteet kertovat kamomillan tekevän syyskylvettynä runsaamman sadon.

Vaikka kamomilla on helppo kasvatettava ja kukkii runsaasti, kannattaa kunnon sadon varmistamiseksi laittaa kasvamaan ainakin pari pussillista siemeniä. Vaikka kukkapenkissa kamomillamäärä näyttää runsaalta, ei kuivatuilla kukilla kovin suurta purkkia saa täyteen. Hyvällä paikalla kamomilla kylväytyy seuraavaksi vuodeksi ihan itsekseen - kunnon kasvuston varmistamiseksi voi kuitenkin kerätä siemeniä talteen seuraavan vuoden kylvöjä varten.

Kamomillan kukat kuivuvat säilytyskuntoon sanomalehden päällä muutamassa päivässä. Kuivurilla kuivattaessa kuivaamislämpötila kannattaa pitää matalana, 35 - 40 asteessa jotta haihtuvaa öljyä säilyisi kukinnoissa mahdollisimman paljon.

Tuoreestakin kamomillasta voi tehdä teetä. Viisi kukkaa riittää hyvin. (Tuossa kuvassa hiukan innostuin ja laitoin kukkia ison keon x) ). Tuoreesta kamomillasta tehty tee maistuu erilaiselta, "vihreämmältä" kuin kuivatusta kamomillasta valmistettu. Mutta onhan se ihan nätin näköistä. :)

Kamomillaa kasvaa Suomessa luonnonvaraisenakin, mutta huomattavasti yleisempi kasvi on saunakukka jota kamomilla suuresti muistuttaa. Näkyvänä erona on ainakin kamomillankukan keltainen keskiosa, mykeröpohjus joka on saunakukan vastaavaa selvästi korkeampi.

Kaikkein paras tunnistuskeino on halkaista kukka: kamomillan mykeröpohjus on ontto toisin kuin saunakukalla. Testailen välillä huvikseni kävelyretkillä löytämiäni kukkia halkaisemalla yhden kukan ja yhden kerran olen löytänyt ihka oikean kamomillan luonnosta.

Kamomillan tunnistaa parhaiten mykeröpohjasta: kun kukan halkaisee, näkyy että mykerö on ontto.

Jos omaa kamomillaa ei tullut laitettua keväällä kasvamaan, voi korvikkeena kokeilla pihasauniota. Se on se terälehdetön versio kamomillasta ja saunakukasta, tosi yleinen "rikkaruoho". Itse en ole testannut sitä teenä. Pihasauniossa on jonkin verran samoja vaikuttavia aineita kuin kamomillassa, vähemmässä määrin tosin.

Hoitavana yrttinä kamomilla on hurjan monipuolinen ja se sopii hyvin myös kosmetiikan raaka-aineeksi. Kamomilla tekee hyvää vatsalle ja sillä on tulehduksia lievittäviä ominaisuuksia; se sopii siis hyvin esimerkiksi ärtyneen ihon hoitoon tarkoitetun voiteen ainesosaksi. Vaaleatukkaiset voivat käyttää kamomillaa hiushuuhteissa; sen sanotaan kirkastavan hiusten vaaleaa väriä.

Raikas raparperijuoma

Raparperijuoma ensimmäisistä raparperinvarsista avaa kesäkauden! :) Tämä juoma on helppo tehdä ja maukas juoda, suosittelen kokeilemaan siis.  Raparperijuoman voi maustaa vaikkapa mintulla tai kanelitangolla, inkiväärillä tai tähtianiksella.

Minun juomaani makua toi  tällä kertaa muutama tuore mintun oksa mutta kokeilen myöhemmin varmasti myös mausteisempia versioita. Raaka-aineesta ei taatusti tule pulaa, sen verran voimallisesti palstamme raparperi on kesän aikana tavannut kasvaa.

Raparperinvarsia ei kannata kuoria; kuoret tuovat juomaan kauniin punaisen värin. Happamuutta ja makeutta voi säädellä sokerin ja sitruunahapon määriä muuttamalla. Itse olen tykännyt tässä juomassa melko vähähappoisesta tyylistä - minusta raparperin ominaismaku tulee siten paremmin esiin. Kaksinkertainen sitruunahapon määrä on sekin ihan hyvä ja oikein, makuasioitahan nämä aina ovat.

Raikas raparperijuoma sitruunahapolla, resepti

• 2 l kuorimattomia raparperin paloja 
• 2 l vettä
• 5 dl sokeria
• 1 rkl sitruunahappoa
• (Muutama mintun oksa TAI
• Kanelitanko TAI
• Muutama tähtianis TAI
• Inkiväärin siivuja )

Paloittele raparperi, laita palat isoon kattilaan tai muuhun kuumaa kestävään astiaan. Kaada päälle sokerit ja sitruunahappo sekä haluamasi mauste. Kiehauta vesi ja kaada raparperien päälle. Sekoita niin että sokeri liukenee kunnolla. Jätä jäähtymään, siivilöi ja pullota seuraavana päivänä. Jos aiot säilyttää mehua pidempään, kannattaa se pakastaa.

Laimenna juoma vedellä makusi mukaan ja nauti!

Puolukkaglögi

Glögin kuuluu olla huumavan makeaa ja mausteista! Tähän reseptiin laitoinkin mausteita reilulla kädellä - silti tämä on edelleen melko lempeää glögiksi. Selkeänä  päämakuna on suomalainen puolukka, juuri niin kuin puolukkaglögissä kuuluukin. 

Lempeyden ja kipakkuuden suhdetta voi kukin juoja säädellä makunsa mukaan, sillä reseptin lopputulema on tuju tiiviste.  Itse keitetystä tiivisteestä glögi valmistuu nopeasti silloin kun mielihalu saada kupillinen kuumaa, mausteista juomaa käy voittamattomaksi! Minulla glögi kuuluu suorastaan rutiineihin tähän vuodenaikaan.

Mausteinen puolukkaglögi, resepti

• 1 l puolukoita
• 5 dl vettä
• 3 dl fariinisokeria
• 2 kpl kanelitankoja
• 20 kpl kokonaisia neilikoita
• 1 rkl kardemummaa
• 2 tl vaniljasokeria
• 1 tl jauhettua inkivääriä
• 1 tl jauhettua pomeranssinkuorta

Laita jäiset puolukat, sokerit ja mausteet kattilaan, kaada päälle vesi. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä seosta kymmenisen minuuttia. Voit painella puolukoita varovasti rikki lusikalla kattilan reunaa vasten, tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Kiehuttamisen jälkeen voit laittaa levyn kiinni ja antaa seoksen jäähtyä hiljalleen kannen alla - näin mausteista irtoaa vielä enemmän makua.

Kun seos on kiehutettu ja se on hieman jäähtynyt, siivilöi mehu harsokankaalla. Jos aiot säilyttää glögiä pitkään, kuumenna siivilöinnin jälkeen uudelleen ennen pullotusta.

Juomaa helteeseen eli mintulla maustettu suolainen lassi

Intialainen jogurttijuoma lassi sopii kuumaan ilmanalaan. Kuten nyt vaikka heinä-elokuiseen Helsinkiin vuonna 2014.  Lassi voi olla makea tai suolainen, mausteinen tai hedelmäinen. Helppo suolainen perusjuoma syntyy jugurtista, vedestä, mintusta ja suolasta sekä ripauksesta jeeraa.

Tykkään käyttää tässä kuivattua minttua; murustelen sen ihan jauheeksi jolloin minttu tavallaan "liukenee" paremmin juomaan. Monissa alkuperäisissä intialaisissa lassiohjeissa minttua (tuoretta) käytetään lähinnä koristeena - itse tykkään että se maistuu ihan kunnolla. Jos tuoretta minttua on käsillä, saatan murskata sitä hieman lasin pohjalle. Ja lehtiä koristeeksi, tietenkin. :)

Suolainen juoma saattaa kuulostaa oudolta mutta sillä on pointtinsa: riittävän nesteensaannin lisäksi kovalla helteellä on hyvä huolehtia riittävästä suolojen saannista, etenkin jos joutuu fyysisesti rehkimään. Hikoilun myöstä kehosta poistuu kalsiumia, kaliumia, natriumia ja magnesiumia ja näiden puute oireilee esimerkiksi voimattomuutena ja huonona olona. Jos siis helteellä heikottaa, kannattaa kokeilla josko (riittävän juomisen lisäksi) suolainen välipala, vaikkapa juuri lassi, saisi olotilan paremmaksi!

Tässä helppo ohje suolaiseen "peruslassiin"

• 1,5 dl maustamatonta jogurttia
• vettä 
• 0,5 tl kuivattua minttua
• Pari rouhaisua suolaa myllystä (maistele; saa maistua oikeasti suolaiselta!)
• Ripaus jeeraa eli juustokuminaa
• Tuoreita mintunlehtiä koristeeksi
• Halutessasi jääpaloja

Jos käytät mausteena tuoretta minttua, hiero lehtien rakennetta hieman rikki ja laita mintut lasin pohjalle. Lisää jääpalat, jugurtti ja vettä kunnes lasi on täynnä. Lisää suola ja jeera, sekoita. Laita tuoreita mintunlehtiä koristeeksi niin näyttää nätimmältä! :)

Juotava jogurtti villivadelmista

Kun retkieväät täytyy taikoa pikaisesti, juotava jogurtti sopii mainiosti retkeilijöiden ruokalistalle. Unohdin tuossa eräänä päivänä kellon kulun ihan kokonaan vattupusikossa mellastaessani. Meille tulikin lasten kanssa aikamoinen kiire sillä olin  varannut meille liput kesäteatteriin - sitä ei sopinut jättää väliin sillä teatterireissua oli kovasti odotettu.

Ilman eväitä ei Tervasaareen lähdetty; tekaisin nopeasti voileivät, pakkasin aiemmin ostetut herneet reppuun ja tekaisin tyhjiin Granini-pulloihin pojille juotavat jugurtit. Surautin pari desiä putsattuja villivadelmia (sekä ripsauksen sokeria), pari desiä jugurttia ja saman verran maitoa juomaksi, purkitin, (nappasin valokuvan) ja laitoin leipien seuraksi kylmälaukkuun. Ei kun menoksi!

Teatteriesityksen jälkeen asemoiduimme puun varjoon viltille ja kaivoimme eväät esiin. Jogurtti oli tosi hyvää! Helteestä huolimatta se oli säilynyt jääkylmänä kylmälaukussa kylmäkallejen välissä. 

Juotava jogurtti villiadelmista, resepti

 

• 2 dl villivadelmia
• 2 dl maustamatonta jogurttia
• 2 dl maitoa
• (halutessasi sokeria)

Ainekset kulhoon ja sauvasekoittimella sileäksi. Nauti!

Tervasaaren kesäteatterissa

Helsingissä Tervasaaren kesäteatterissa esitettävä  "Vanttu ja Minttu ja kadonnut kana" oli hauska eikä yhtään liian jännä ekaksi kesäteatterikokemukseksi! En tosiaan ole tähän ikään mennessä kesäteatterissa käynyt, miten lie moinen jäänyt testaamatta hehe. :) Kokemus oli varsin positiivinen myös viisivuotiaitten seuralaisteni mielestä ja tarina vangitsikin heidät hyvin otteeseensa koko esityksen ajaksi.

Pienessä puistomaisessa Tervasaaressa on yllin kyllin mukavia paikkoja piknik-viltin levittämiseen ja eväistä nauttimiseen teatteriesityksen jälkeen. Saaresta löytyy pieni leikkipuistokin, jos sattuu olemaan lasten kanssa liikenteessä. Saareen menee tie kauniin sataman halki pääseepä saarelta ihailemaan myös kesälepoaan viettäviä jäänmurtajia. Tervasaareen pääsee hyvin julkisilla ja esimerkiksi Hakaniemen torilta vaikka kävellen.

Meillä oli oikein mukava päivä, menkää tekin Tervasaareen!  Mintun ja Vantun lisäksi kesäteatterissa pyörii Olavi Virran elämästä kertova "Ola".

Kesäjuoma mangosta, vesimelonista ja appelsiinimehusta

Kuumin viikko 50 vuoteen, uutisoi Hesari. Tällaisella säällä ei tee mieli huhkia hellan ääressä ja välipalatkin nautitaan mieluusti nestemäisessä muodossa. Erilaiset juotavat jugurtit, smoothiet ja hedelmäjuomat ovatkin kuuluneet meillä viime viikkoina melkeinpä jokaiseen päivään.

Eilen illalla hurautin ihanan kypsästä tuoreesta mangosta, vesimelonista ja tilkasta appelsiinimehua pienen iltapalan. Vielä jäitä sekaan ja pojat kun oli herkkua!

Taatusti kylmää juotavaa!

Kun matkustaa kahdeksan tuntia 30 asteen helteellä autossa jossa ei ilmastointi toimi, oppii arvostamaan jatkuvasti saatavilla olevaa jääkylmää juomaa. Taukoja täytyy tottakai pitää usein jotta jaksaa, mutta kyllähän se sisäinen viilennyskin oloa helpottaa!

Matka isomummin luo Pohjois-Karjalaan on ollut etenkin lapsille kesän kohokohta jo useana kesänä ja meille on aina sattunut sille reissulle ne kesän paahteisimmat päivät. Ihanaa tietysti mökkeilyn kannalta - mikäs sen hienompaa kuin istuskella laiturilla tai pihakeinussa ja pulahtaa välillä viileään järveen! Matkoille kyllä kelpaisi vähemmän kuuma kelikin, etenkin tänä vuonna kun laina-auton ilmastointi reistaili.

Kun sitten perillä veimme kylmäkallet isomummin pakastimeen jäätymään, täytimme pari juomapulloa vedellä ja laitomme ne kylmäkallejen seuraksi pakkaseen. Paluumatkalle valmistautuessa nappasin pullot reppuuni - ja meillä riitti jääkylmää tai vähintään viileää juotavaa koko matkan ajaksi. Jää sulaa kuumalla ilmalla nopeasti, juuri sopivalla tahdilla että pullosta saa juotavaa tarpeen mukaan.

Kotona latasin taas pullot pakkaseen, niille on taas käyttöä kun aurinko paistaa täällä Helsingissäkin täydeltä terältä ja lämpötila huitelee lähempänä kolmea kymppiä. Kohta pakataan taas juomapullot mukaan, me lähdetään torille hakemaan mansikoita! :)

Soma sima horsmankukista ja mesiangervosta

Kesäjuomat kuuluvat aurinkoisiin heinäkuun päiviin! Maitohorsman kukilla ja mesiangervolla tuunattu sima sopii kesäjuomaksi kuin kukkanen hippitytön hiuksiin. Horsmankukat tuovat juomalle veikeän pinkin värin ja mesiangervo makuun kesäkukkaista aromia.

 

 Horsmankukkasima, resepti 

 

• 3 l vettä
• 4 dl sokeria
• 1 kpl sitruuna (kuoren keltainen osa raastettuna & mehu puristettuna)
• horsmankukkia
• mesiangervon kukintoja
• murunen hiivaa tai teelusikankärjellinen (n. 1/5 lusikallista) kuivahiivaa

Kerää reilu kimppu horsmankukkia (minulla oli noin kaksikymmentä kukintoa) ja mesiangervonkukkia. Mesiangervosta kannattaa kerätä mieluummin hiukan nuppuisempia yksilöitä; niistä irtoaa hieman vähemmän valkoista huitulaa juoman sekaan. Irrota horsmankukinnoista kukat. Ole tarkka ettei kukan kantoja tai vihreää tule mukaan; niistä saattaa tulla hieman kitkerää makua.

Laita kukat ja sokeri sima-astiaan, kuumenna puolet vedestä kiehuvaksi ja kaada kukkien ja sokerin päälle niin että sokeri liukenee veteen. Lisää loput vedestä kylmänä ja odota että seos haalenee. Lisää joukkoon sitruunan raastettu kuori ja purista mukaan sitruunan mehu. Lisää pikkiriikkinen hiivanpala tai kuivahiivaa ja anna juoman tekeytyä vuorokauden verran.

Siivilöi sima esimerkiksi harsolla. Pullota puhtaisiin pulloihin, laita pulloihin lisäksi teelusikallinen sokeria ja halutessasi muutama rusina, sulje pullot korkilla ja jätä käymään viikoksi viileään. Tarjoile jääpalojen kanssa, mintun oksalla koristeltuna. Minttua voi myös hiukan "runnoa" jotta siitä irtoaa juomaan enemmän minttuisaa makua.

Raparperisima hellepäivän juomaksi

Raparperi maustaa juomat raikkaan kirpakaksi - simakin saa siitä ihan uudenlaista potkua. Kun fariinisokerin korvaa tavallisella valkoisella sokerilla, myös väri muuttaa tutun vappujuoman ihan omanlaisekseen kesäjuomaksi.

Tässä raparperisimassa on neljännes fariinisokeria ja se tekee juomasta hieman ruskeaan, perinteisen siman tapaan. Seuraavan simaerän teen pelkällä hienolla sokerilla; silloin väri on kauniin vaaleanvihertävä tai pinkkiin vivahtava, riippuen raparperinvarsien väristä. :)

Raparperisima

• 4 litraa vettä
• 13 dl ohuita raparperinpaloja
• 500 g sokeria (tavallista tai fariini-)
• 1 kpl sitruuna (mehu ja raastettu kuori)
• pikkuruinen muru hiivaa tai pieni ripaus kuivahiivaa

Kiehauta puolet vedestä ja keitä raparperinpaloja 20 minuuttia. Kaada kuuma raparperimehu siivilän tai harson läpi sokerin päälle ja sekoita kunnes sokeri liukenee. Lisää loput vedestä, raasta mukaan sitruunan keltainen pintakuori, halkaise sitruuna veitsellä ja purista joukkoon myös mehu. Kun seos on haalentunut hieman ihonlämpöä lämpimämmäksi, sekoita mukaan hiiva. Sitä ei todellakaan tarvita paljon; 1/5 teelusikallista riittää, kuivahiivasta vieläkin vähemmän.

Anna siman tekeytyä huoneenlämmössä vuorokausi, pullota puhtaisiin pulloihin. Laita pulloihin ennen siman lisäämistä teelusikallisen hienoa sokeria ja halutessasi rusinoita. Säilytä pullot jääkaapissa. Sima on valmista juotavaksi noin viikon päästä pullottamisesta. Jos odotat muutaman ekstrapäivän, juomasta tulee kuohuvampaa.

Qaxwo - somalialainen kahvi

Tämä kahvi on kuumaa, ihanan mausteista ja makeaa – sopii siis marras-joulukuun juomaksi ihan loistavasti!

Löysin Hakaniemen metroasemalla sijaitsevasta etnokaupasta  (jonka nimeä en nyt millään muista), somalialaista kahvia. Vaikutti kiinnostavalta! Pakkauksen mukaan kahvi on maustettu inkiväärillä, kaardemummalla ja kanelilla. Rakenteeltaan kahvi on hienoa jauhoa – aika erilaista kuin suomalaiset juhlamokat siis. 

Hiukan epäilytti miten jauhokahvi mahtaa toimia tavallisessa kahvinkeittimessä joten googlailin hiukan ja löysinkin ohjeen somalialaisen kahvin keittämiseen. Kahvia ei keitetä keittimellä vaan kattilassa hellalla. Vesi ja maito lämmitetään kuumaksi (annetaan kiehahtaa) ja kahvijauho ja sokeri lisätään joukkoon. Kahvin annetaan kiehua hiljalleen viitisen minuuttia ja kahvi on valmis nautittavaksi. 

Alla minun käyttämäni mitat. Alkuperäiset ohjeet voit vilkaista tuon punaisen linkin takaa.

• 1,5 dl vettä
• 1 dl maitoa
• 1, 5 tl kahvijauhoa
• 1 rkl  sokeria (vajaa ruokalusikallinen)

Tämä on ihanaa! :) Mausteet tuovat mukavaa lämpöä ja sopivat itse asiassa joulun aikaan vallan mainiosti. Kahvijauho valuu sakaksi pohjalle eikä sitä juoda. Vähäsen jauhetta toki juoman mukana suuhunkin tulee mutta se ei haittaa kun jauho on niin hienoa. 

Minä tykkään juoda tätä kahvia varsinkin sellaisina päivinä kun tekee mieli vetää villasukat jalkaan ja kääriytyä vilttiin sohvannurkkaan. Eli aika usein tähän aikaan vuodesta. ;) 

Mittoja voi hyvin muutella oman maun mukaan. Itse saatan laittaa vettä ja maitoa saman verran ja kahvijauhoa 2 tl. Sokerin määrä tässä on melko iso joten voit hyvin vähentää sitä. Itse tykkään tästä kahvista tosi makeana vaikka muuten en sokeria kahvin kanssa käytä.