Mustikkasmoothie retkievääksi (ja muutama Sea Life -kuva)

Me käytiin tänään Sea Lifessa, oli kivaa! Ruokablogissa kun ollaan, kerron heti kärkeen mitä reissulla syötiin: lapsilla oli eväänä mustikkasmoothieta. Joo, aika simppeli postausaihe mutta kun reissu oli niin kiva niin saan tässä smoothiereseptin siivellä postata parit kuvat  meidän retkestäkin, hehe.  Ja tokihan maukas mustikkasmoothie postauksensa ansaitsee muutenkin. :)

Nuo kuvan Granini-pullot ovat tosi käteviä ja nättejäkin eväspakkauksia tämmöisille nestemäisille välipaloille ja ihan innostavat mua tekemään jotain juotavaa välipalaa! Kaupunkiretki lasten kanssa & välipala pienessä pullossa taitaa olla mulle joku juttu; hieman vastaavanlaisen postauksen kirjoitin viimekesäisestä kesäteatterireissusta ja juotavasta vadelmajugurtista. x)

Eväät nautittiin tälläkin kertaa ulkoilmassa; nyt levähdettiin Alppipuistossa kun se sattui sopivasti matkan varrelle. Tähän aikaan keväästä puisto ei ole tietenkään hehkeimmillään mutta oli silti mukavaa  käydä käppäilemässä vanhoilla kotiseuduilla. Lapset eivät meidän Alppilan ajasta muista mitään mutta oli hauska kertoa heille Alppipuiston kärrylenkeistä ja ensimmäisistä pulkkamäkikokeiluista. Poikaset olisivat viihtynet puistossa pidempäänkin, ehkä tullaan kesällä uudelleen kun puisto on kauneimmillaan!

Mustikkasmoothie välipalaksi kahdelle leikki-ikäiselle

• 0,5 kpl banaania
• 0,5 kpl avokadoa
• 2 dl mustikoita
• Maustamatonta jugurttia
• Maitoa

Laita ainekset kulhoon, hurauta smoothieksi sauvasekoittimella. Maitoa ja jugurttia lisäsin summassa; sen verran että smoothie oli paksuhkoa mutta kuitenkin helposti juotavaa.

Smoothie on muuten helppo keino ujuttaa huipputerveellinen avokado lasten ruokavalioon; sen kermainen koostumus ja mieto maku sopivat yhteen melkeinpä minkä tahansa smoothieaineksen kanssa!

Sea Life lasten kanssa

Ja sitten siitä Sea Lifesta: Linnanmäen kupeessa sijaitseva akvaario on auki myös huvipuistokauden ulkopuolella. Se on mitä mainioin kaupunkiretkikohde lasten kanssa! Junalla tullessa kannattaa jäädä Pasilassa pois ja kävellä Alppipuiston kautta akvaariolle. Matkaa on puolitoista kilometriä joten taaperoisten tai muuten kävelymatkasta rasittuvien kanssa voi ja kannattaa tarvittaessa ottaa bussi, numerolla 23 pääsee lähimmäksi. Pääkaupunkiseudun reittioppaasta voi tarkistaa tarkat pysäkit ja aikataulut.

Liput saa hieman edukkaammin jos liittyy maksuttomaan Linnanmäen Hupiklubiin ja vilauttaa korttia kassalla.  Liittyä voi netissä tai Lintsillä paikanpäällä sesonkiaikaan.

Me ollaan käyty Sea Lifessa nyt muutamia kertoja ja hyvin ovat lapset kaloista haltioituneet jokaisessa ikävaiheessa. Ehkä eniten nyt kuudennen ikävuoden kynnyksellä joten uskallan veikata että koululaisena innostus on edelleen vähintään yhtä suurta. :)

Lastenvaunuilla Sea Lifen osin kapeillakin käytävillä ei ole kovin näppärää liikkua - meillä tosin on ollut sattuneesta syystä aikoinaan kaksostenrattaat mikä vaikuttaa mielipiteeseen. Mutta vaunut tosiaan saa Sea Lifeen ottaa jos sellaisia tarvitsee; sen takia ei kannata Sea Life -kokemusta jättää väliin. 

Nyt pääsiäisen aikaan Sea Lifessa on nähtävillä myös tipuja! Niitäkin ihasteltiin, mutta päähuomion veivät kalat, erityisesti erilaiset hait sekä "hymyilevä" rausku. :) Minä  taas vaikutun joka kerta punapiraijoista; ne ovat kovin kauniita "mörköjä" vaikka maine on aika hurja onkin.

Mieleenpainuva kokemus taisi olla myös ihan oikean, elävän merisiilin koskettaminen! Tämä tehtiin toki luvan kanssa ja valvotusti. Ilmeisesti merisiili ei hipelöijistä hirveästi hätkähdä, kunhan ollaan hellävaraisia.

Puolukkakiisseli ja riisipuuro

Meillä on pakkasessa puolukoita vaikka millä mitalla, kiitos ihanan anopin joka pitää meidät marjoissa jos emme itse ennätä niitä poimia. :) Iso osa puolukoista syödään smoothien joukossa, osa hillona ja survoksena ruokien kyljessä.  Vaan kyllä näistä marjoista paljon muutakin saa!

Tein tuossa eräänä päivänä puolukkakiisseliä ensimmäistä kertaa - lopputulos oli sen verran maukas että taidanpa tehdä toisenkin kerran! Puolukakiisseli sopi minusta ihan erityisen hyvin riisipuuron kaveriksi - molemmat myös sopivat joulun aikaan varsin passelisti. Riisipuuro puolukkakiisselillä toimikin tällä kertaa adventin lounasruokana.

Puolukkakiisseli, resepti

• 2 dl puolukoita
• 5 dl vettä
• 1 dl sokeria
• 1 tl vaniljasokeria
• 3 rkl perunajauhoja
• tilkka kylmää vettä suurusta varten

Kaada kattilaan puolukat, sokeri ja vesi, ei haittaa vaikka puolukat olisivat jäisiä. Kuumenna kunnes vesi kiehuu, keitä tämän jälkeen kymmenisen minuuttia. Voit varovasti painella puolukoita rikki kattilan reunaa vasten.

Erota seoksesta puolukan kuoret pois valuttamalla keitos harsokankaan läpi. Sekoita perunajauhoista ja vesitilkasta suurus ja suurusta kiisseli kaatamalla perunajauholiemi ohuena nauhana kattilaan kiisseliä koko ajan sekoittaen. Anna kiisselin pulpahtaa, älä keitä. Laita kiisseli jäähtymään. Ripottelemalla kiisselin pintaan hienoa sokeria, kiisselin pintaan ei tule kuorta niin helposti. Herkuttele kylmä kiisseli riisipuuron ohessa tai maidon, kerman tai vaniljakastikkeen kanssa.

Riisipuuro, resepti

• 2 dl vettä
• 2 dl puuroriisiä
• 1 l maitoa
• 1 tl suolaa

Kuumenna vesi kiehuvaksi, kaada joukkoon riisi. Keitä pari minuuttia, kunnes vesi on imeytynyt. Lisää maito, kuumenna ja kiehuttele hiljalleen kannen alla noin 40 minuuttia. Sekoita puuroa usein jottei se pala pohjaan. Mausta puuro suolalla. 

Kinkkupiirakka savulampaasta rukiisella pohjalla

Tämä kinkkupiirakka on helppo ja herkullinen! Täytettä voi muokata mielensä mukaan ja erilaisilla jauhoilla saa pohjaan vaihtelua. Esimerkiksi tässä ohjeessa käytetty ruis toimii minusta kinkkupiirakan pohjassa tosi hyvin. Rukiinen piirakkapohja sopii muuten mainiosti myös sienipiirakalle, kannattaa kokeilla!

Tavallisesti kinkkupiirakka tehdään meillä ylikypsästä palvikinkusta joka on takuuvarma ja herkullinen kinkkupiirakan täyte. Tällä kertaa mentiin hiukan luksuksempaan suuntaan ja täytteeseen kuutioitiin savulammasta - oli aivan valtavan hyvää sekin.

 

Tässä piirakassa kolmannes jauhoista on ruista josta saa terveellisiä kuituja ruokaisaa makua. Nättiä näköä ja extramaukkautta piirakkaan puolestaan tuovat pikkutomaatit. Niitä saimme onnekkaasti pitkälle syksyyn ihan omalta parvekkeelta (pakko mainita vaikkei aiheeseen suoraan liitykään! x) ), nyt sentään turvaudumme jo kaupan vihannestiskiin.

Kinkkupiirakka, täyte

• 200 g palvikinkkua, savulammasta tms. suikaloituna tai kuutioituna
• 200 g kermaviiliä (1 prk)
• 2 kpl kananmunia 
• Pieni nippu ruohospulia, kevätsipulia tms. 
• 5 kpl kirsikkatomaatteja
• pippuria myllystä
• juustoraastetta 

Suolaisen piirakan rukiinen pohja

• 2 dl vehnäjauhoja
• 1 dl ruisjauhoja
• 100 g huoneenlämpöistä voita
• 0,4 dl vettä (mittasin vajaan puoli desiä, tämä on arvio)
• ripaus suolaa myllystä

Piirakkapohjan valmistus

Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen. Vuoraa rengasvuoan pohja leivinpaperilla tai voitele piirakkavuoka. Valmista ensin piirakan pohja.  Lisää suola jauhojen joukkoon ja nypi voi ja jauhoseos murumaiseksi taikinaksi. Lisää vesi ja vaivaa se taikinan joukkoon. Kun taikina on valmis, laita se kelmussa jääkaappiin viilenemään ennen vuokaan levittämistä. Voit myös painella taikinan valmiiksi piirakkavuoan pohjalle ja reunoille "lautaseksi" ja laittaa vuoan ja taikinan tämän jälkeen viileään vartiksi (meillä vuoka tyrkättiin parvekkeelle). Esipaista piirakan pohjaa 10 minuutin ajan 150 asteessa. Kun otat pohjan uunista täyttöä varten, lisää samalla lämpöä 175 asteeseen.

Kinkkupiirakan täytteen valmistus

Suikaloi kinkku ja silppua ruohosipuli. Sekoita ainekset kirsikkatomaatteja lukuun ottamatta keskenään tasaiseksi, mausta pippurilla. Säästä osa juustoraasteesta. Kaada täyte esipaistetun piirakkapohjan päälle. Pilko kirsikkatomaatit ja levittele palat tasaisesti täytteen päälle. Ripottele pinnalle juustoraastetta. Paista piirakkaa uunissa 175 asteesssa noin 40 minuuttia tai kunnes pinta on saanut kauniin värin.

Juotava jogurtti villivadelmista

Kun retkieväät täytyy taikoa pikaisesti, juotava jogurtti sopii mainiosti retkeilijöiden ruokalistalle. Unohdin tuossa eräänä päivänä kellon kulun ihan kokonaan vattupusikossa mellastaessani. Meille tulikin lasten kanssa aikamoinen kiire sillä olin  varannut meille liput kesäteatteriin - sitä ei sopinut jättää väliin sillä teatterireissua oli kovasti odotettu.

Ilman eväitä ei Tervasaareen lähdetty; tekaisin nopeasti voileivät, pakkasin aiemmin ostetut herneet reppuun ja tekaisin tyhjiin Granini-pulloihin pojille juotavat jugurtit. Surautin pari desiä putsattuja villivadelmia (sekä ripsauksen sokeria), pari desiä jugurttia ja saman verran maitoa juomaksi, purkitin, (nappasin valokuvan) ja laitoin leipien seuraksi kylmälaukkuun. Ei kun menoksi!

Teatteriesityksen jälkeen asemoiduimme puun varjoon viltille ja kaivoimme eväät esiin. Jogurtti oli tosi hyvää! Helteestä huolimatta se oli säilynyt jääkylmänä kylmälaukussa kylmäkallejen välissä. 

Juotava jogurtti villiadelmista, resepti

 

• 2 dl villivadelmia
• 2 dl maustamatonta jogurttia
• 2 dl maitoa
• (halutessasi sokeria)

Ainekset kulhoon ja sauvasekoittimella sileäksi. Nauti!

Tervasaaren kesäteatterissa

Helsingissä Tervasaaren kesäteatterissa esitettävä  "Vanttu ja Minttu ja kadonnut kana" oli hauska eikä yhtään liian jännä ekaksi kesäteatterikokemukseksi! En tosiaan ole tähän ikään mennessä kesäteatterissa käynyt, miten lie moinen jäänyt testaamatta hehe. :) Kokemus oli varsin positiivinen myös viisivuotiaitten seuralaisteni mielestä ja tarina vangitsikin heidät hyvin otteeseensa koko esityksen ajaksi.

Pienessä puistomaisessa Tervasaaressa on yllin kyllin mukavia paikkoja piknik-viltin levittämiseen ja eväistä nauttimiseen teatteriesityksen jälkeen. Saaresta löytyy pieni leikkipuistokin, jos sattuu olemaan lasten kanssa liikenteessä. Saareen menee tie kauniin sataman halki pääseepä saarelta ihailemaan myös kesälepoaan viettäviä jäänmurtajia. Tervasaareen pääsee hyvin julkisilla ja esimerkiksi Hakaniemen torilta vaikka kävellen.

Meillä oli oikein mukava päivä, menkää tekin Tervasaareen!  Mintun ja Vantun lisäksi kesäteatterissa pyörii Olavi Virran elämästä kertova "Ola".

Raparperi-mansikkakiisseli

Raparperi ja mansikka on herkullisen kesäinen pari kiisseliin ja piirakkaan. Yleensä teen kiisselin puoleen litraan vettä mutta tämä kiisseli menee meillä niin vauhdilla että teen kerralla aina isomman annoksen. :) Lapsemme eivät kauheasti raparperista tykkää mutta tämä kiisseli on heillekin herkkua!

Tämä kiisseli on rakenteeltaan sileän tasaista mutta voit jättää sekaan sattumiakin: raparpereja ei tarvitse välttämättä vispata hajalle eikä mansikoita soseuttaa.

Raparperi-mansikkakiisseli

• 1  l vettä (+ n. desi perunajauhosuurukseen)
• 5 dl ohuita raparperinpaloja
• 5 dl mansikoita (tuoreita tai pakastettuja)
• 4 rkl perunajauhoja
• 1,5 dl sokeria (voi laittaa kaksikin jos tykkäät makeammasta)

Jos käytät pakastettuja mansikoita, sulata ne ja soseuta sauvasekoittimella. Paloittele raparperi ohuiksi viipaleiksi. Kuumenna vesi kattilassa kiehuvaksi, kaada sekaan pilkottu raparperi ja sokeri. Anna kiehua hiljalleen kunnes raparperit pehmenevät, tähän menee kymmenisen minuuttia. Kun raparperit ovat pehmenneet, sekoita keitosta vispilällä kunnes pehmeät raparperit hajoavat.

Tee perunajauhosuurus sekoittamalla 4 rkl perunajauhoa ja vesitilkka tasaiseksi liemeksi. Tämä onnistuu hyvin vaikkapa pienessä kannellisessa astiassa: laita vesi ja perunajauho kippoon, kansi päälle ja ravista tasaiseksi. Kaada perunajauholiemi kuumaan kiisselipohjaan tasaisena nauhana koko ajan vispilällä sekoittaen. Kiisseli saa pulpahtaa pari kertaa. Kun kiisseli on paksuuntunut, ota kiisseli levyltä ja kaada sekaan mansikkasose. Sekoita vispilällä tasaiseksi kattilan pohjaa myöten. Anna jäähtyä ja tarjoile sellaisenaan tai vaikka kermavaahdolla höystettynä.

Sienipiirakka kantarelleista ja pekonista

Nyt on hyvä aika inventoida pakastin ja ottaa viime kesän aarteet käyttöön! Meiltä löytyi vielä pari erää paiston jälkeen pakastettuja kantarelleja; yksi minigrip-pussillinen päätyi tänään mukavan ruokaisaan sienipiirakkaan. Pala kantarelli-pekonipiirakkaa ja keko vihersalaattia on ihana lounas! Ja menee tämä mainiosti myös välipalana, iltapalana tai vaikka yöpalana jos menojalkaa on vipattanut. :) Sieniksi tähän piirakkaan sopivat myös kuivatut suppilovahverot ja täytteen kasviksia voi muutenkin muokata makunsa mukaan.

Kantarelli-pekonipiirakka, täyte

• 150g pakastettuja kantarelleja
• 140 g pekonia (1 paketti)
• 1 prk kermaviiliä
• pala punaista paprikaa
• 1 kpl pieni sipuli
• 2 kpl kananmunia
• 1 tl kuivattua timjamia
• silputtua persiljaa, noin puoli ruukullista
• pippuria myllystä
• (juustoraastetta)

Sienipiirakka, taikina

• 125 g voita
• 3,5 dl vehnäjauhoja
• 1 rkl kauraleseitä
• 3 rkl kylmää vettä
• (ripaus suolaa)

Sienipiirakka, pohjan valmistus

Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen. Paloittele voi viipaleiksi tai kuutioiksi kulhoon. Lisää jauhot ja leseet sekä halutessasi hiukan suolaa. Nypi ainekset murumaiseksi seokseksi. lisää joukkoon 2-3 ruokalusikallista kylmää vettä ja möyhennä tasaiseksi massaksi. Nyt voit laittaa taikinan jääkaappiin lepäämään tai painella sen jo valmiiksi vuokaan. Vuoaksi sopii piirasvuoka tai rengasvuoka, jota itse tykkään käyttää. Vuoraa rengasvuoan pohja leivinpaperilla. Painele taikina tasaisesti vuoan pohjalle ja muutama sentti myös reunoille. Laita vuoka viileälle parvekkeelle tai jääkaappiin kymmeneksi minuutiksi. Laita vuoka lämmenneeseen uuniin ja esipaista n. 10 minuuttia

Sienipiirakka kantarelleista ja pekonista, täytteen valmistus

Sulata kantarellit, rutistele neste pois. Silppua sipuli ja pekonit, kuutioi paprikan pala. Paista pekoni pannulla, lisää joukkoon sipulisilppu ja kuullota. Lisää joukkoon kantarellit, ripaus pippuria ja timjami. Laita sekaan paprikakuutiot ja silputtu persilja, nosta pannu levyltä, sekoita.  Kaada täytteen joukkoon kermaviili ja kananmunat, sekoita tasaiseksi massaksi. 

Ota esipaistettu piirakkapohja uunista ja kaada täyte piirakan päälle. Halutessasi voit ripotella pinnalle vielä juustoraastetta (minä yleensä laitan). Nosta uunin lämpö 175 asteeseen. Paista sienipiirakkaa uunissa noin puoli tuntia.

Paahdetut mantelit

Paahdetut mantelit ja pähkinät ovat ihanaa naposteltavaaa - eivätkä kauhean epäterveellisiäkään. Rasvaahan näissä herkuissa on valtavasti - mutta terveellisessä muodossa! Teollisissa snäkseissä on usein jos vaikka mitä lisäaineita, näissä ei.

Näin itselleni perustellen tulin siihen tulokseen että minun on jo ihan oman hyvinvointini takia tehtävä pellillinen paahdettuja manteleita! :P

Tässä ohje teillekin:

Paahdetut mantelit

• 200 g manteleita (kuorittuja tai kuorimattomia, molemmat sopivat)
• 1 rkl öljyä
• 1 tl suolaa
• 1 tl ruskeaa sokeria (siirappi tai valkoinen sokeri ovat myös oikein jees)

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Sekoita öljy, suola ja sokeri, lisää mantelit. Sekoita kunnes mantelit ovat kauttaaltaan öjyssä. Levitä leivinpaperoidulle pellille, paahda uunissa kymmenen minuuttia. Anna manteleiden jäähtyä pellillä, kumoa kippoon ja nauti!

Manteleiden tilalla ja ohella voit käyttää myös muita pähkinöitä. Voit lisätä mukaan myös mausteita; paprikajauhe tai chili voisivat toimia hyvin, ehkäpä myös yrtit? Reseptivihkossa pähkinät on maustettu chilillä ja rosmariinilla, Chez Jasu taas on testannut savupaprikaa ja kanelia. Hyviltä kuulostavat kaikki vaihtoehdot! :)