lauantai 6. toukokuuta 2017

Valkovuokkoja, pähkinäpensaita ja metsäkauriita!

Joskus halailen puita, toisinaan taas panen pitkäkseni pehmoiselle metsänpohjalle valkovuokkojen keskelle. :D
Kun kameran suuntasi alas, näytti tältä... 



Nyt pitää kyllä hehkuttaa: valkovuokot ovat juuri puhjenneet kukkaan, luonto alkaa vihdoinkin räjähtää kevään vihreyteen ja sää hellii ja hemmottelee ulkoilevan kansan autuaan hyväntuuliseksi! Ihana päivä!

...ja ylöspäin kuvatessa tällaiselta kun haavat kurottelivat siniselle taivaalle.
Mikäs siinä oli pötkötellessa, oli kaunista ja mukavaa eikä muurahaisiakaan vielä riesaksi asti. :)

Eihän tuolta ulkoa olisi malttanut tulla sisätiloihin ollenkaan. Viihdyin Keskuspuistossa tänään tuntitolkulla; hengittelin kevätilmaa jossa on jo aavistus tulevasta kesästäkin, kuuntelin lintujen laulua ja ihastelin hiirenkorvia, kukkia ja eläimiä.



Päivän huippuhetki oli nähdä metsäkauriita tosi läheltä, valkovuokkojen ja pähkinäpensaiden keskellä. Tuli ihan semmoinen Lumikki-fiilis kauriita katsellessa; en olisi ihmetellyt jos jostain oli pyrähtänyt pikkulintuja olkapäälle istumaan ja perhosia lentelemään siihen ympärille. xD

Olen kauriita ennenkin lenkeillä nähnyt mutta en vielä koskaan noin läheltä ja pitkän aikaa. Loikkivat yleensä karkuun varsin vauhdikkaasti. Tänään ehdin ottaa niistä hiukan videotakin. (Tästä samaan videoon YouTuben puolella.)




Keskuspuisto on iso metsäkaistale, kaupunkimetsä ennemminkin kuin puisto. Siellä on puro, kallioita, ikivanhoja kuusia, pähkinäpensaslehtoa, monenlaisia eläimiä. Ja tämän kaiken keskellä kiertelee mukavia ulkoilureittejä.

Metrisen, lahon kannon päälle on lintu joskus tehnyt pesänsä. Tänä keväänä tässä ei taida asukkaita olla. 

Liikun tuolla kaupunkimetsässä viikottain mutta aina sielät löytyy jotain uutta ja kiinnostavaa, varsinkin kun poikkeaa ulkoilureiteiltä pienemmille poluille ja pois poluiltakin. Eksymisen vaaraa ei ole; tiet reunustavat Keskuspuistoa joka puolelta ja ihmisiä tulee vastaan varmasti. Rauhallista tuolla kuitenkin aina on; tilaa on niin paljon että isokin ihmismäärä uppoaa luonnon keskelle ihan nätisti.:)



Sinivuokkojakin löysin tämän päivän reissulla. En olekaan nähnyt niitä luonnossa moneen vuoteen. En varmaan vaan ole aikaisemmin poikennut tarpeeksi niiltä kävelyreiteiltä. Nämä sinivuokot ovat jo toinen "mätäs" jonka tänä keväänä löysin.


Sivivuokot ovat aivan ihania - mutta kukkiva valkovuokkomeri on kyllä silti ehkä kauneinta keväässä. Ja pian tulevat kielot! Niitä odotellessa. :)








maanantai 1. toukokuuta 2017

Raikas ja herkullinen katkarapu-melonisalaatti ynnä muuta vappuisaa



Hei vaan, vielä ehdin toivottaa hauskaa vappua! :) Toivottavasti vappusää on sielläkin ollut kohdallaan! Ihan uskomatonta kaiken loskan ja lumipyryn jälkeen tämmöinen sää; yli kymmenen astetta lämmintä ja auringonpaistetta eikä lumesta enää häivääkään! Kevät tosiaan keikkuu nyt ja paljon!

Vähänks siistit tatskat saatiin vapputapahtumasta myös!


Me pyöräiltiin tänään kirkonmäen vapputapahtumaan; kuunneltiin musiikkiesitystä ja herkuteltiin makkaralla ja vohveleilla pihalla hengaillen. Lapsille oli kaikenlaista omaa puuhaa onginnasta alkaen ja vanhempien kanssa pääsi käymään kellotapulissakin. :) (Minä en polvivaivaisena sinne lähtenyt kapuamaan mutta oli kuulemma ollut kivat maisemat.)

Oli kivaa viettää aikaa nurmikolla istuskellen, ihan olla vaan, ympärillä iloisia ihmisiä, vappupalloja - ja sitä auringonpaistetta. :)




Kotona sitten harmi kyllä toiselle veljekselle nousikin kuume; ei ollutkaan aiempi kuumeilu vielä hellittänyt kokonaan vaikka niin optimistisesti kuviteltiin. :/ Kauniista säästä huolimatta oltiinkin sitten loppupäivä sisällä rauhakseen ja katseltiin Liikkuva linna -leffaa. Pojat osaavat sen melkein ulkoa - ja selostavat mulle mielellään elokuvan tapahtumia siinä katsellessa. Hauskaa huomata miten lapset huomaavat yksityiskohtia, metaforiakin ja eläytyvät tunnelmiin. :)

Lounasajan makkaroiden ja vohveleiden lisäksi päivällisaikaankin herkuteltiin vappufiiliksissä. Kilisteltiin yhdessä kuohuvat vapun kunniaksi; meillä aikuisilla oli lasilliset kuohuviiniä ja lapsilla simaa - joka harmi kyllä osoittautui pilaantuneeksi. :/ (Mut ei sillä oikeastaan ollut niin väliä; lapset eivät simasta olisi niin hirveästi muutenkaan perustaneet).



Ruuaksi oltiin ostettu kaikenlaista helppoa valmista kuten nakkeja ja kaupan perunasalaattia, mutta niiden lisäksi tehtiin pöytään tarjolle myös tämmöinen hiukan hiukan raikkaampi salaatti. Katkarapu-melonisalaatti on meidän kaikkien suosikki ja tätä ollaan tehty monet kerrat vieraille ja juhlapäivien aterioille. :) Määrät ovat suuntaa antavia; soveltaa voi vapaasti syöjämäärän ja oman maun mukaan. Tästä saa myös kivan lounaan varsinkin jos ottaa kylkeen vielä palan jotain hyvää leipää.

Raikas katkarapu-melonisalaatti 


  • 300 g katkarapuja (mieluummin isoja)
  • 300g leipäjuustoa
  • 1 kpl hunaja- tai galiameloni
  • 1 kpl jääsalaattiruukku
  • Puntti tilliä
  • Hiukan mustapippuria myllystä
  • Tiraus sitruunamehua ja pari tl hunajaa kastikeeksi
Sulata ja valuta katkaravut, kuutioi leipäjuusto ja paloittele meloni suupalan kokoisiksi kuutioiksi. Revi salaatti ja silppua tuore tilli. Ropsauta ainesten päälle hiukan mustapippuria ja tee salaatille vielä tilkka kastiketta sitruunamehusta ja hunajasta; sekoita sitruuna ja hunaja hyvin keskenään ja kaada muiden ainesten joukkoon. Sekoita kokonaisuus ja laita tarjolle. :)