sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Puolukkakiisseli ja riisipuuro




Meillä on pakkasessa puolukoita vaikka millä mitalla, kiitos ihanan anopin joka pitää meidät marjoissa jos emme itse ennätä niitä poimia. :) Iso osa puolukoista syödään smoothien joukossa, osa hillona ja survoksena ruokien kyljessä.  Vaan kyllä näistä marjoista paljon muutakin saa!

Tein tuossa eräänä päivänä puolukkakiisseliä ensimmäistä kertaa - lopputulos oli sen verran maukas että taidanpa tehdä toisenkin kerran! Puolukakiisseli sopi minusta ihan erityisen hyvin riisipuuron kaveriksi - molemmat myös sopivat joulun aikaan varsin passelisti. Riisipuuro puolukkakiisselillä toimikin tällä kertaa adventin lounasruokana.

Puolukkakiisseli, resepti

  • 2 dl puolukoita
  • 5 dl vettä
  • 1 dl sokeria
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 3 rkl perunajauhoja
  • tilkka kylmää vettä suurusta varten

Kaada kattilaan puolukat, sokeri ja vesi, ei haittaa vaikka puolukat olisivat jäisiä. Kuumenna kunnes vesi kiehuu, keitä tämän jälkeen kymmenisen minuuttia. Voit varovasti painella puolukoita rikki kattilan reunaa vasten.

Erota seoksesta puolukan kuoret pois valuttamalla keitos harsokankaan läpi. Sekoita perunajauhoista ja vesitilkasta suurus ja suurusta kiisseli kaatamalla perunajauholiemi ohuena nauhana kattilaan kiisseliä koko ajan sekoittaen. Anna kiisselin pulpahtaa, älä keitä. Laita kiisseli jäähtymään. Ripottelemalla kiisselin pintaan hienoa sokeria, kiisselin pintaan ei tule kuorta niin helposti. Herkuttele kylmä kiisseli riisipuuron ohessa tai maidon, kerman tai vaniljakastikkeen kanssa.

Riisipuuro, resepti

  • 2 dl vettä
  • 2 dl puuroriisiä
  • 1 l maitoa
  • 1 tl suolaa

Kuumenna vesi kiehuvaksi, kaada joukkoon riisi. Keitä pari minuuttia, kunnes vesi on imeytynyt. Lisää maito, kuumenna ja kiehuttele hiljalleen kannen alla noin 40 minuuttia. Sekoita puuroa usein jottei se pala pohjaan. Mausta puuro suolalla. 


lauantai 20. joulukuuta 2014

Pipariprojekti



Sanotaan että talon rakentaminen on ultimate-stressitesti parisuhteelle. Me tehtiin se, ja selvittiin voittajina! Joku voisi kritisoida pieniä mittasuhteita mutta meille tämä oli ihan juuri sopivan kokoinen rakennusurakka, että sikäli.

Valmistaikinoissa on eroja


Pakastealtaan piparitaikinat ovat meidän perinteemme, niin tänäkin vuonna. Testissä on ollut sekä Sunnuntain että Myllyn Parhaan valmistaikinoita. Piparkakkutalon rakensimme Myllyn Parhaan taikinasta - tykkään sen mausta enemmän - mutta hieman mureneva rakenne ei kyllä ollut ihanteellinen piparkakkutalon osien leipomiseen ja kasaamiseen. Sunnuntain taikina pysyy koossa paremmin, eikä senkään maussa vikaa ole.

Muistutukseksi itselle: leivo peruspiparit Myllyn Parhaan taikinalla, rakenna piparitalo Sunnuntain taikinasta. Ja leikkaa piparitalon palat leivinpaperoidulla pellillä > et joudu siirtelemään isoja paloja ja vältät repeämisriskin.


Pipareiden koristelussa enemmän on enemmän


Lapset olivat suorastaan liikuttavan vaikuttuneita vanhempiensa piparitalonrakennustaidoista, mutta niin olen minäkin poikastemme taiteellisista pipariluomuksista. More is more, todellakin! :)







torstai 18. joulukuuta 2014

Punajuuri-parmesaanipiirakka

punajuuriparmesaanipiirakka

Jääkaapissa oli jättilohkare parmesaania ja muutamia punajuuria, näille halusin keksiä jonkin  yhteisen käyttökohteen. Pohdinnan ja googlailujen perusteella päädyin punajuuripiirakkaan ja se oli hyvin päädytty, vaikka itse sanonkin! Punajuuririsotto olisi ollut kaiketi varma valinta myös, mutta näin riisipuuroaikaan ajattelin että josko jotain muuta kuitenkin.

Punajuuria minulla on jääkaapissa yleensä aina silloin kun niitä vain on saatavilla. Parmesaani päätyi meille kun olimme taannoin miehen kanssa pariskuntakävelyllä Helsingin keskustassa. Kolmen Sepän patsaan luona oli somia pieniä joulukojuja joista parissa huomasimme myytävän italialaisia herkkuja. Kojussa lohkottiin kokonaisista parmesaanikiekoista kunnon järkäleitä ja niin herkulta näytti ja maistui etten voinut olla ostamatta palasta meillekin!

punajuuripiirakan ainekset



 

Punajuuripiirakka, resepti 


Punajuuripiirakan pohja

  • 100 g margariinia tai voita
  • 3 dl vehnäjauhoja (tai vehnää 2 dl, ruista 1 dl)
  • 0,5 dl parmesaaniraastetta (n. 20 g)
  • 0,4 dl vettä


Punajuuripiirakan täyte

  • 2 kpl punajuuria raastettuna (n. 400 g)
  • 1 kpl punasipuli (puolet silpuksi, puolet renkaiksi)
  • 2 dl kermaviiliä
  • 2 dl parmesaaniraastetta (n. 80 g)
  • 1 tl timjamia
  • 1 tl oreganoa
  • ripaus suolaa
  • ripaus mustapippuria

Valmista ensin punajuuripiirakan pohja. Nypi voi, jauhot, suola ja parmesaaniraaste murumaiseksi seokseksi, lisää vesi ja möyhennä taikinaksi. Painele taikina piirakkavuoan (esim. rengasvuoan) pohjalle ja reunoille ja laita vuoka taikinoineen viileään odottamaan ainakin kymmeneksi minuutiksi.

Esipaista tämän jälkeen piirakkapohjaa kymmenen minuuttia 150 asteessa. Tee seuraavaksi täyte. Raasta punajuuret oman makusi mukaan joko karkeammalla tai hienommalla terällä ja rutistele raasteesta ylimääräiset nesteet pois.

Pilko punasipuli; osa tule piirakan päälle ja osa täytteeseen. Esimerkiksi kiekoiksi leikattu sipuli näyttää kivalta täytteen pinnalla kuten vaikka tässä Kinuskikissan punajuuripiirakassa. Täyttemassaan tuleva sipuli kannattaa hienontaa pienemmäksi. Minulla oli vain puolikas punasipuli joten laitoin sipulia vain piirakan pinnalle.

Kuullota sipulisilppua hetki rasvassa. Sekoita ainekset kulhossa (täytteen päälle tulevia sipulirenkaita lukuunottamatta) ja kaada vuokaan taikinan päälle. Asettele täytteen pinnalle sipulirenkaat, laita piirakka takaisin uuniin ja nosta lämpö 200 asteeseen. Paista piirakkaa vielä noin 45 minuuttia tai kunnes piirakka on kypsä.


tiistai 16. joulukuuta 2014

Puolukkaglögi



Glögin kuuluu olla huumavan makeaa ja mausteista! Tähän reseptiin laitoinkin mausteita reilulla kädellä - silti tämä on edelleen melko lempeää glögiksi. Selkeänä  päämakuna on suomalainen puolukka, juuri niin kuin puolukkaglögissä kuuluukin. 

Lempeyden ja kipakkuuden suhdetta voi kukin juoja säädellä makunsa mukaan, sillä reseptin lopputulema on tuju tiiviste.  Itse keitetystä tiivisteestä glögi valmistuu nopeasti silloin kun mielihalu saada kupillinen kuumaa, mausteista juomaa käy voittamattomaksi! Minulla glögi kuuluu suorastaan rutiineihin tähän vuodenaikaan.


Mausteinen puolukkaglögi, resepti

  • 1 l puolukoita
  • 5 dl vettä
  • 3 dl fariinisokeria
  • 2 kpl kanelitankoja
  • 20 kpl kokonaisia neilikoita
  • 1 rkl kardemummaa
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 1 tl jauhettua inkivääriä
  • 1 tl jauhettua pomeranssinkuorta

Laita jäiset puolukat, sokerit ja mausteet kattilaan, kaada päälle vesi. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä seosta kymmenisen minuuttia. Voit painella puolukoita varovasti rikki lusikalla kattilan reunaa vasten, tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Kiehuttamisen jälkeen voit laittaa levyn kiinni ja antaa seoksen jäähtyä hiljalleen kannen alla - näin mausteista irtoaa vielä enemmän makua.

Kun seos on kiehutettu ja se on hieman jäähtynyt, siivilöi mehu harsokankaalla. Jos aiot säilyttää glögiä pitkään, kuumenna siivilöinnin jälkeen uudelleen ennen pullotusta.



sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Karjalanpiirakat

karjalanpiirakat

Meidän perheen joulupöytään kuuluvat myös karjalanpiirakat - tämä tapa on tullut meille mieheni kautta. Ja hyvinhän nämä muiden jouluherkkujen kanssa yhteen sopivatkin!

Tänään tein piirakoita ison satsin pakkaseen. En ole aivan satavarman että riittävät jouluun asti, sen verran hyvä menekki karjalanpiirakoilla meillä on. Varaudun leipomaan lisää jos tarve vaatii. :)



Visuaalisuus ei ole kuulu minun vahvuuksiini ruuuanlaitossa tai leivonnassa - älkää siis ihmetelkö piirakoiden rujohkoa ulkomuotoa. Tai sanotaan vaikka että näissä on sellaista rustiikkia ilmettä, heh. Ihan sympaattisia nämä minusta kuitenkin ovat, ja mikä tärkeintä aivan hurjan herkullisia!


Karjalanpiirakan täytteeksi tehtiin ihan tavallinen riisipuuro josta osa syötiin muuten vaan. Jos keität riisipuuroa ihan vaan piirakoiden täytteeksi, voi puuron nesteestä isompi osa olla vettä. Jos laitat piirakoihin paljon täytettä, maitoisempi puuro voi kiehua ja kuohua herkemmin piirakasta "yli".


Minun piirakoissani on huomattavasti vähemmän täytettä kuin vaikkapa kaupan karjalanpiirakoissa. Tämän tyylin olen oppinut mieheni mummolta jolla on piirakoiden tekemisestä varmaan yli 80 vuoden kokemus.

Täytteen määrä on tietysti koulukuntakysymys, samoin kuin se minkä kokoisia piirakoista tehdään. Hyviä piirakoita tulee millä tahansa tyylillä!




Karjalanpiirakat, resepti


Karjalanpiirakat, kuoritaikina

  • 5,5 dl hienoa ruisjauhoa (esim. Sunnuntai)
  • 2 dl vettä 
  • 1 tl suolaa

Karjalanpiirakat, täyte

  • 5 dl vettä
  • 3 dl puuroriisiä
  • 1 l maitoa
  • 2 tl suolaa

Karjalanpiirakoiden voiteluun

  • 1 dl maitoa
  • 50 g voita
  • 2 dl kiehuvan kuumaa vettä

Keitä ensin riispuuro. Keitä riisiä ensin vedessä muutaman minuutin ajan, kunnes vesi on osin imeytynyt riisiin. Kaada joukkoon maito, keitä hiljaisellä lämmöllä jatkuvasti sekoitellen suunnilleen 40 minuuttia, mausta suolalla. Sammuta levy ja jätä jäähtymään kannen alle.

Valmista taikina sekoittamalla ainekset keskenään kiinteäksi taikinaksi. Leivo taikinasta pötkö, jaa se 24-30 osaan. Levitä kakkaroiden päälle kostutettu leivinliina jotta eivät kuivu. Kaulitse kakkaroista piirakkapulikalla tai kaulimella pyöreitä tai soikeita lettusia, läpimitaltaan reilun 10 cm -15 cm ja laita myös näiden päälle kostutettu leivinliina.  Aivan paperinohueksi kuoritaikinaa ei kannata kaulita, silloin piirakat eivät välttämättä pysy kasassa.

Kuumenna uuni valmiiksi 275 - 300 asteeseen. Levitä jäähtynyttä riisipuuroa kuoritaikinan päälle, käytä apuna teelusikoita tai veistä. Rypytä taikina reunoilta peukaloa ja etusormea apuna käyttäen.

Paista piirakoita 275 - 300 asteessa noin 15 minuuttia.  Paloittele voi syvälle lautaselle, kaada sekaan maito ja kaiken päälle kiehuva vesi. Kastele paisteut piirakat seoksessa kauttaaltaan ja laita pehmenemään leivinpaperin sisään.

Alla pieni pätkä liikkuvaa kuvaa tämän päivän piirakkatalkoista. :)





maanantai 8. joulukuuta 2014

Ihana suppilovahveropasta




Syksyn suosikkipastani on löytynyt! Spagettia, pekonia ja suppilovahveroita, ripaus mustapippuria ja parmesaania ja siinä se on. Simppeliä, maukasta, syksyistä. Tykkään!

Ajatus tähän pastaan syntyi jääkaappiin jääneestä parista desistä putsattuja suppiksiksia ja toisesta ruoasta ylijääneistä parista pekonisiivusta.

Kerrankin mulla oli sellaisia jämiä jääkaapissa joista ei voi tulla muuta kuin herkkua! :) Tästä annoksesta tuli sopiva yhdelle nälkäiselle, mutta reseptin voi helposti monistaa isollekin porukalle sopivaksi.



Nyt ei ole muuten vieläkään liian myöhäistä hakea metsästä tuoreita sieniä! Suppilovahveroitahan voi hyvin kerätä vaikka joulupöytään sillä ne eivät pienestä pakkasesta hätkähdä.

Kävin tuossa jokunen aika sitten syksyn ensimmäisellä (ja melko varmasti ainoalla) sienestysretkellä. Ilma oli u-p-e-a; pikkupakkanen piti maiseman kuuraisena ja aurinko teki kaikesta välkehtivän kaunista. Suppilovahveroiden varret napsahtivat  hauskasti kun keräsin sieniä sammaleen seasta ja kangaskassista kuului varsin "epäsienimäinen" rapina kun jäiset suppikset kolisivat toisiaan vasten. :)


Suppilovahvero-pekonipasta, resepti

  • Pastaa
  • 2 dl putsattuja suppilovahveroita
  • 3 kpl pekonisiivuja pieneksi pilkottuna
  • Mustapippuria
  • Parmesaania annoksen päälle

Suikaloi pekoni ja laita paistumaan kuumalle pannulle. Lisää sekaan suppilovahverot kun pekonista on irronnut selvästi rasvaa. Jos tuntuu että sienet imaisevat kaiken rasvan itseensä, voit lisätä joukkoon hiukan voita. Isommalla pekonimäärällä pekonin oma rasva varmasti riittää! Paista pekonia ja sieniä kunnes sienet ovat kunnolla kutistuneet.

Keitä spagetti hyvin suolatussa vedessä , valuta ja lisää pannulle sienten ja pekonin sekaan. Rouhaise joukkoon mustapippuria, pyöräyttele ainekset sekaisin ja laita pasta tarjolle. Annoksen päälle voi raastaa vielä hieman parmesaania. Tää on hyvää!





keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Marmeladimakeiset

marmeladikarkit resepti



Markemaldikarkkien tekeminen on helppoa ja mukavaa. Makuja voi kehitellä sen mukaan mistä itse tykkää; mustikkaa, karpaloa, appelsiinia, omenaa.. Marmeladien valmistukseen sopii melkeinpä mikä tahansa mehu tai sose! Aidot, laimennettavat mehut ovat parhaita; marmeladeihin käytettävän mehun on parasta olla vahvaa ettei maku peity sokerin maun alle. Jos vahvaa mehua ei ole saatavilla, tymäkkyyttä makuun saa pienellä sitruunahappolisällä.

Itse olen tehnyt marmeladimakeisia mehuja ja soseita yhdistelemällä. Pohjana olen käyttänyt soskeroimatonta karpalomehua jonka olen laimentanut juuri ja juuri juotavaksi. Karpalomehuun olen lisännyt itsetehtyä omena- tai mustikkasosetta. Yhdistän mehun ja soseen ennen keittämistä ja mustikka-mehuseoksen valutan kattilaan tiheän siivilän läpi. Näin marmeladeihin ei jää mustikankuoren palasia.

Marmeladimakeiset, mustikka-karpalo

  • 1,5 dl mustikkasosetta
  • 2,5 dl vahvaa karpalomehua
  • 2,5 dl sokeria
  • 8 g agar agaria
  • (hippunen vaniljajauhetta)
  • Siro-sokeria koristeluun


Vuoraa marmeladeille varattu hyytymisastia leivinpaperilla (helpottaa irrottamista). Nelikulmainen laakea kippo on tähän tarkoitukseen sopiva. Kaada sose, mehu ja agar agar -jauhe kattilaan, sekoita kierrevispilällä jotta agar agar -jauhe sekoittuu tasaisesti. Kuumenna kiehuvaksi ja anna porista hiljalleen 4-5 minuuttia, hämmennä välillä. Kaada kuuma liemi leivinpaperoituun astiaan ja vie viileään hyytymään.

Marmeladiseos on juoksevaa nestettä aluksi. Se jähmettyy muutamassa tunnissa tai viimeistään vuorokauden kuluttua napakaksi hyytelöksi.





Viimeistään seuraavana päivänä marmeladi on hyytynyt napakaksi hyytelöksi. Kippaa marmeladi pöydälle.  Leikkaa kakku pieniksi kuutionmuotoisiksi karkeiksi tai ota pienellä piparimuotilla levystä kuviokarkkeja.




Jätä karkit kuivumaan leivinpaperin päälle päiväksi - pariksi, kääntele välillä. Näin karkit kuivuvat tasaisesti joka puolelta. Kuivattaminen on tärkeää jotta pinnan koristesokeri ei "sula" kosteaan marmeladiin.

Kun karkit ovat kuivuneet pari päivää, pyörittele karkit hienokiteisessä sokerissa. Parhaiten tähän sopii Siro-sokeri. Laita marmeladit nätteihin rasioihin tai pusseihin ja anna vaikka lahjaksi! :) Viikkokausia etukäteen näitä ei kannata tehdä jotta herkut eivät kuivahda koppuroiksi!


Agar agar


Agar agar on se aines joka tekee marmeladeista marmeladeja; se toimii hyytelöimisaineena. Agar agar on merilevästä valmistettua jauhetta tai hiutaleita joten se sopii myös vegaaneille toisin kuin esimerkiksi liivate. Liivate ei muutenkaan sovi marmeladikarkkien valmistamiseen; siitä ei saa tarpeeksi jämäkkää hyytelöä joka pysyisi hyvin kasassa myös huoneenlämmössä.

Agar agar ei ole ihan jokaisen päivttäistavarakaupan valikoimissa enkä itse ole onnistunut löytämään sitä lähi-Prismastakaan. Luontaistuotekaupoista, ekokaupoista ja etnisistä ruokakaupoista sekä apteekeista tätä sen sijaan löytyy. Apteekeissa hinta on kaikkein kovin, etnisissä kaupoissa yleensä halvin.