sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Keväinen juustokakku pääsiäiseksi

Juustokakussa on pääsiäisenä keltainen kiille ja pajunkissakoristeet!


Hyvää pääsiäistä! Täällä on ollut tosi viileää mutta välillä kuitenkin ihanan aurinkoista, ihan ookoo pääsiäiskelit :) . Monesti tällaiset pidemmät pyhät tuntuvat menevän ohi hujauksessa ja tuntuu ettei mitään ehdi silti tehdä.

Nyt on jotenkin ollut aikaa laittaa ruokaa ja touhuta kaikenlaista, mukavaa. Kävin aamulla jopa ihan pääsiäiskirkossa aamulla kun tuli herättyä sen verran ajoissa!

Tehtin tämmöinen pääsiäisastelma lasten kanssa tänä vuonna. 
Jouluenkeli pääsi edustustehtäviin myös pääsiäisenä ja tipusetkon saivat roolit. :)




Lapset ovat kehittäneet oman pääsiäisperinteen; heillä on sänkyjen päädyissä noitahatut joihin ilmestyy pääsisäisaamuksi suklaamunia. Tämän he kertoivat meille hyvissä ajoin ja varmistivat että niitä munia sitten varmasti hatuista löytyy! x)

Tämä pääsiäiskakku on myös lasten toiveesta tehty - joo nyt tulee makeaa mahan täydeltä mutta tulkoon nyt tämän kerran. :P



En ole pitkään aikaan juustokakkua tehnytkään ja tätä oli ihan hauskaa puuhastella. Mies on meillä hoitanut ruokailut nyt viikonlopun aikaan noin muuten joten minulla oli aikaa ja energiaakin tätä väsätä. Kokeilin tehdä tuollaisia suklaakoristeitakin, niistä tuli minusta ihan kivoja. :)


Juustokakku, pohja kaurakekseistä, resepti

  • 200 g kaurakeksejä
  • 100 g voita

Juustokakku, perusmallin täyte

  • 2 dl kuohukermaa (1 prk)
  • 300 g maustamatonta tuorejuustoa ( + tilkka maitoa notkistamiseen)
  • 3 kpl liivatelehtiä
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 1 dl sokeria
  • 4 rkl sitruunamehua

Keväinen juustokakku, kiille

  • 240 g säilykepersikkaa (pienempi purkki; 400 g josta 240 g persikkaa)
  • 1,5 dl appelsiinimehua
  • (sokeria)
  • 3 kpl liivatelehtiä

Pääsiäisen juustokakku, suklaakoristeet

  • 50 g tummaa taloussuklaata
  • 50 g valkoista taloussuklaata
  • Pieniä suklaamunia

Pohja: Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla. Murustele kaurakeksit esimerkiksi survimella, nypi joukkoon voi. Painele seos tiiviiksi pohjaksi irtopohjavuokaan.

Täyte: Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen, vatkaa kerma vaahdoksi. Notkista tuorejuusto maitotilkalla, sekoita kerman joukkoon yhdessä sokerin ja vaniljasokerin kanssa. Kuumenna sitruunamehu, rutistele liivatelehdistä ylimääräinen vesi ja sulata ne kuumassa mehussa. (Jos mehua tuntuu olevan liian vähän, jatka kuumalla vesitilkalla tarvittaessa.) Sulata liivatelehdet mehuun. Anna seoksen jäähtyä hieman ja sekoita ohuena nauhana muuhun täytteeseen.

Levitä täyte keksipohjan päälle tasaisesti. Anna täytteen hyytyä jääkaapissa muutaman tunnin ajan. Viidessä tunnissa hyytyy varmasti.

Kiille: Kun täyte on hyytynyt, valmista kiille hedelmäsoseesta ja appelsiinimehusta. (Huom! Käytä tässä vaiheessa soseeseen 1 dl appelsiinimehusta; 0,5 dl käytetään liivatteen sulattamiseen.) Minä soseuttelin tähän persikkaa sauvasekoittimella mutta lastenruokana myytävät hedelmäsoseet - kuten mango - sopivat tähän hyvin myös. Samoin kiilteen voi hyvin valmistaa vaikka pelkästä appelsiinimehusta kunhan nesteen määrä on kokonaisuudessään 3-4 dl. Kiille vaikuttaa juustokakun makuun myös - maistele ja lisää rohkeasti sokeria jos siltä tuntuu!

Kun sose on valmista, kuumenna 0,5 dl appelsiinimehua, rutistele pehmenneet liivatelehdet ylimääräisestä vedestä ja sulata ne kuumennettuun mehuun. Jäähdytä hetki ja lisää liivateseos soseeseen, sekoita. Kaada kiilleseos varovasti irtopohjavuokaan täytteen päälle. Anna hyytyä jälleen jonkun tunnin; vaikka yön yli jos kakku tarjoillaan seuraavana päivänä. Koristele kakku kun kiille on hyytynyt.

Koristeet: Sulata muutama rivi tummaa suklaata ja tee siitä leivinpaperin päälle "varpuja" pienellä pyöreäkärkisellä tyllalla. Voit käyttää pursottimena myös pakastuspussia josta leikkaat kulmasta kärjen pois. Suklaan voi sulattaa vesihauteessa tai mikrossa. Mikrossa sulattaessa kannattaa käyttää pientä tehoa ja sulatella lyhyt aika kerrallaan jotta suklaa sulaa nätisti.

Kun olet tehnyt varvut, putsaa tylla tai ota uusi pakastuspussi valkoisen suklaan (=pajunkissojen) pursotusta varten. Sulata valkoinen suklaa samalla tavalla. Pursota varpuihin varovasti pajunkissoja.

Tuollaisille sokeripäällysteisile suklaamunille kannattaa tehdä "alustat" suklaasta ja istuttaa munat alustoihin; tällä tavalla munien pinta ei sula kiilteeseen. Tee siis lopusta suklaasta pieniä "lätäköitä" ja asettele suklaamunat niihin. Tällä tavalla saat valmiita suklaamunaryhmiä kakun päälle laitettavaksi.

Irrottele koristeet varovasti leivinpaperista ennen tarjoilua ja asettele ne kakun päälle.



.




sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Vaaleja, virpomista ja varhaiskeväistä metsää


Viikonloppu on ollut täynnä pientä säätämistä; virpomisvalmistelut ovat olleet oma urakkansa kun lapset olivat keskenään sopineet yhteisestä virpomisreissusta. Vanhemmille tieto tuli hieman puun takaa kun meidän pojat ole aiemmin virpomassa käyneetkään.

Pajun oksat, niihin koristeet, asut, kasvomaalit ja lorut saatiin kuitenkin kaikki ajoissa hoidettua ja meiltä lähti matkaan innosta ja jännityksestä täpinöivät velho ja merirosvo! Yritin kyllä jotain enemmän pääsiäismeininkiä heille ehdottaa mutta kun rekvisiitatkin näihin löytyivät helpommin, mentiin velholla ja merirosvolla - oikein herttaisilla semmoisilla. :)

Poikien kaverin isä lähti virpojien mukaan henkiseksi tueksi ja ihan hyvä niin - hänen kauttaan lapset saivat myös vinkit muutamasta varmasta virpomispaikasta. Kiva reissu oli pojilla ollut ja saalis saatiin jaettua sopuisasti. :)




Äänestämässä käytiin tänään illansuussa - oli vähän töhö olo kun olin juuri nukkunut pitkät päikkärit. Onneksi olin ehdokkaan etsinyt jo etukäteen. Ja onneksi viikonloppuun mahtui kaiken töhöilyn ja säätämisen lisäksi ihana aurinkoinen lauantai jollon kävin taas meidän lähimetsässä eli Keskuspuistossa lataamassa akkuja.

Tuo ensimmäisen kuvan kaatunut puu ja kanto ovat semmoiset joiden äärelle pysähdyn aina kun ohi lenkkeilen. Kanto on minun korkuiseni eli reilun puolitoista metriä. On ollut aikamoinen rysähdys kun tuo puu on aikoinaan kaatunut! Nyt se on komea elinalusta ja asuinpaikka kääville ja erilaisille ötököille. Ihana. Tällä tavalla metsä elää ja kuolee kun se saa tehdä sen omaan tahtiinsa.







Tämä aika vuodesta on aika kivaa aikaa liikkua metsässä. Lumet ovat lähteneet mutta saniaiset, varpujen lehdet, heinät sun muut eivät ole vielä vallanneet metsänpohjaa. Kaikki on jotenkin paljaana vielä. Sammalet tuovat vihreyttä silti ja niitä en lakkaa ihastelemasta.

Sammalet ovat jotenkin ikiaikaisen näköisiä, tosi kauniita kun läheltä katsoo. Välillä suunnilleen konttailen sammalikoissa ihastelemassa sammalten yksityiskohtia. Mutta katsokaa nyt näitä! Onhan ne hurjan kauniita ja kiinnostavia! :D




Viime viikolla löydettiin lasten kanssa tuollaiset hauskat portaat läheltä kävelyreittiä pieneltä aukealta. Portaat eivät johda mihinkään. Varmasti tuossa kallion päällä on joku rakennus joskus ollut, mutta nyt siitä ei portaita lukuun ottamatta ole jäljellä enää mitään. Kutkuttelee mielikuvitusta! Portaat ovat  kauniit ihan tällaisenaankin. Tuo saniaismainen lehväsammal on ihan huikean nättiä tuossa kalliolle vievillä portailla kasvaessaan.





Pajunkissa-aukion laidalla huojui viehkosti tällaisia kaunokaisia. Vastaan tullut iäkkäämpi rouva ihasteli näitä samoja höytyväisiä. Olivat kuulemma olleet erityisen upeita upeita talvella, kuurassa ja lumessa. Varmasti!  Nämä talventörröttäjät eivät näytä juuri rähjääntyneen vaan ovat kauniita edelleen vaikka pian uusi kasvusto nousee tännekin. Nättinä ympäri vuoden.