Pannulla pyöräytetty ruusukaalilisäke

Ruusukaalien valmistus ei kummempia komervenkkejä vaadi - mutta sen kyllä nyt huomasin että pannulla paistaminen tekee näille kasviksille ihmeitä! Keitetyt ja höyrytetyt ruusukaalit ovat kyllä "ihan jees", mutta kun napakat kaalit pyöräyttää vielä pannulla niin että ne savat kunnolla paistopintaakin, voidaan puhua jo herkusta. :)

Ruusukaalit sopivat pääsiäisen aikaan hyvin sillä ne toimivat erityisen hyvin vahvemman makuisten lihojen kanssa - oiva pari lampaalle siis!

Minä laitoin pannulle ruusukaalien lisäksi granny smith -omenaa kuutioituna ja se kyllä sopi hyvin ruusukaalien kaveriksi, samoin pieni loraus hunajaa.  Muu perhe ei edelleenkään ymmärtänyt hyvän päälle ja sain syödä herkkulisäkkeen ihan itsekseni - no, jäipähän mulle enemmän! :P

Pannulla pyöräytetty ruusukaalilisäke, resepti

• 400 g (rasiallinen) ruusukaaleja
• 1 kpl granny smith -omena tai vaikka pari kotimaista omenaa
• öljyä paistamiseen
• ripaus suolaa
• hunajaa
• (fetaa sinihomejuustoa tarjoiluun)

Putsaa ruusukaalit; poista kannasta pala ja uloimmat lehdet jos ovat kellastuneita tai nuhjuisia, puolita halutessasi. Kuori ja kuutioi hapan omena, esim. granny smith, valmiiksi odottamaan. Huuhtaise ruusukaalit ja höyrytä niitä viitisen minuuttia tai kunnes ovat hieman pehmenneet. Kuumenna pannu, lisää öljyä ja paista ruuskaaleja & omenakuutioita kunnes saat kaaleille hieman paistopintaa. Ripauta päälle hiukan suolaa, lorauta vielä hiukan hunajaa ja kääntele kuumalla pannulla niin että mausteet leviävät hyvin.

Voit myös suoraan paistaa ruuusukaalit ilman höyrytystä; paistoaika on tällöin n. 10 minuuttia. 

Tarjoile esimerkiksi lampaan lisäkkeenä. Voit mausta kuuman lisäkkeen myös feta- tai sinihomejuustomurulla.

.

Fetaa ja päärynää uunin kautta

Kun jääkaapissa on erinäisiä eriä ruuanjämiä, saattaa uunifeta olla juuri se juttu joka kokoaa palasista toimivan ateriakokonaisuuden. :) Meidän jääkaapista löytyi hiukan eilistä uunilohta ja riisiä - sen verran vähän ettei niistä olisi riittänyt koko perheelle. Keitettyjä punajuuria oli myös, ne piti syödä pois.

Lähiömutsin tunnelmallisessa postauksessa herkuteltiin uunissa paahdetulla fetalla ja tuon postauksen jälkeen en ole melkein muuta pystynyt ajattelemaankaan. No ehkä vähän liiottelen mutta ovathan nuo kuvat aivan hurjan herkullisia! Tuo Lähiömutsin "leipää ja uunifetaa erilaisilla lisukkeilla" -konsepti on varmasti tosi herkku, täytyy kokeilla jossain vaiheessa jotain tuon tyylistä myös.

Meillä uunissa paistetun fetan kylkeen laitettiin päärynää ja sekä hedelmät että feta maustettiin tilkkasilla hunajaa ja öljyä ja ripauksella timjamia. Omalle lautaselleni näiden seuraksi päätyi pikkuisen lohta, pikkuisen riisiä, marinoituja linssejä ja uunissa paahdettuja punajuuria.

Kuorin ja lohkoin valmiiksi keitetyt punajuuret ja laitoin lohkot omaan uunivuokaansa - ne saivat samat mausteet kuin fetakin - hunajaa, timjamia ja öljyä - ja näiden lisäksi vielä pikkuisen vaaleaa balsamicoa ja suolaa.  Punajuurilohkot paahtuivat juuri sopiviksi kun paistoin ne uunissa yhtä aikaa fetan ja päärynöiden kanssa.

Juuri uunista otettu feta on minusta hurjan herkullisen näköistä. Maku pysyy uunikäsittelyn jälkeen aikalailla samana, mausteet tuovat siihen oman lisänsä toki. Uunifetan rakenne sen sijaan on jotain ihan muuta kuin uunittamattoman: pehmeä, hiukan raejuustomainen. Sitä on helppo ottaa vaikka lusikalla ja laittaa leivänkin päälle. Ja fetan kyljessä paahdetut hedelmät ja feta ovat tosi herkku yhdistelmä!

Uunifetaa ja päärynää, ohje

• 250 g hyvää fetaa (levy)
• 1 kpl päärynä kuorittuna ja lohkottuna
• Ruokaöljyä
• Hunajaa
• Kuivattua timjamia

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Laita fetalevy uunivuokaan ja asettele päärynälohkot ympärille, lorauta päälle hieman hunajaa, hieman öljyä ja ripota pinnalle hieman timjamia. Paahda uunissa 200 asteessa grillivastuksen alla parikymmentä minuuttia kunnes juuston pinta on saanut hiukan väriä. Nam!

Raparperichutney

Raparperista voi tehdä muutakin kuin jälkiruokajuttuja ja mehua! :) Raparperichutney on mausteinen, hapanimelä lisuke joka sopii grilliruuan kylkeen tai vaikka kanan ja riisin kaveriksi. Chutney onkin mainio tapa säilöä raparperia talven varalle - maku sopii hyvin myös talvisiin, lämmittäviin patoihin sun muihin.

Hillosokeri tekee raparperuchutneyn rakenteesta hillomaisen kiinteän, raparperi ja viinietikka tuovat reilusti happamuutta ja chili sekä muut mausteet mukavaa potkua ja lämpöä.

 

Raparperichutney, resepti

• 5 dl raparperinpaloja
• 1 kpl sipuli (minulla puna-)
• Puolikas chilipalko 
• 1 dl fariinisokeria
• 1 kpl tähtianis
• 2 tl inkivääritahnaa tai tuoretta, raastettua inkivääriä 
• Ripaus kanelia
• 3 rkl viinietikkaa (minulla punaviini-)
• Pari rouhaisua mustapippuria myllystä
• 1,5 dl hillosokeria

Kuori ja paloittele raparperinvarret, kuori ja silppua sipuli ja pieni chilinpätkä. Laita raparperinpalat ja muut ainekset hillosokeria lukuunottamatta, sekoita ja kuumenna kunnes seos kiehahtaa. Anna raparperichtneyn kuplahdella muutama minuutti. Lisää hillosokeri ja jatka hiljaista keittelyä kymmenisen minuuttia.

Chutney säilyy hyvin myös pidempään jos purkitat sen kuumana puhtaaseen lasipurkkiin kuten hillon.

Yrttinen tomaatti-fetasalaatti

Helteellä maistuvat salaatit, varsinkin sellaiset joissa on runsaasti vesipitoisia kasviksia! Tässä salaatissa on paaaljon tomaattia ja lisänä vielä kurkkua, tuoretta kesäsipulia ja yrttejä, ah! Feta ja oliivit  tuovat salaattiin myös suolaisuutta josta tomaatti tykkää.

Pioneer Womanin orzo-salaattireseptistä innostuneena lisäsin tähän vielä orzoa eli jyväpastaa ruokaisuutta tuomaan - enpä ole sellaista ennen edes maistanut! Pikkuiset jyvänmuotoiset pastat kypsyivät nopeasti ja toimivat tosi hyvin salaatin joukossa, varmaan menisivät mainiosti myös keitoissa.

Vihersalaattia en sekaan laittanut, mutta omaan annokseeni tein isoista salaatinlehdistä "pedin" jolle kasasin keon tomaatti-fetasalaatin.

Tykkäsin tästä salaatista tosi paljon; osasyy on varmasti helteinen päivä joka houkuttaa syömään tavallista enemmän tuoreita kasviksia ja jotain suolaista. Lämmin pasta olisi ollut tänään ihan liikaa. Ja kesäkasvikset nyt vaan ovat niin nam!

 

 Yrttinen tomaatti-fetasalaatti

• 500 g kirsikkatomaatteja, oransseja ja punaisia (2 pakettia)
• Nippu sipulinvarsia ja ruohosipulia tai kaupasta pieni nippu kesäsipulia
• Puolikas kurkku
• Reilusti tuoreita yrttejä (esim. ruukku basilikaa ja ruukku lehtipersiljaa)
• Muutama retiisi
• Parikymmentä mustaa oliivia
• 100 g fetaa (puolikas levyllinen)
• 2 dl keittämätöntä jyväpastaa
• Oliiviöljyä
• Reilu puserrus sitruunamehua
• Mustapippuria mausteeksi

Keitä jyväpasta pakkausen ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä (6 min.), laita lävikköön valumaan. Lorauta sekaan oliiviöljyä ja sekoita, jätä jäähtymään.

Puolita kirsikkatomaatit, pilko sipulit, kurkku ja retiisit ja oliivit, silppua yrtit pieneksi.  Laita ainekset kulhoon, murustele sekaan feta. Lisää pasta kun se on riittävästi jäähtynyt, puserra sekaan sitruunamehua ja rouhaise mustapippuria päälle, sekoita. Salaatti toimii ateriana ihan sellaisenaan tai vaikka grillikanan tai kalan lisäkkeenä.

Chilillä maustettu salaatti varhaiskaalista

Meillä syödään monenlaisia kaaleja monessa muodossa, mutta ehdoton lempparini on kypsentämätön varhaiskaali, ah! Heti kun ensimmäiset unkarilaiset varhaiskaalit tulevat marketin hyllyille, meidän ruokapöydän vakiosalaatiksi tulee varhaiskaalista tehty salaatti. Rapsakka varhaiskaali sopii salaatiksi suikaloituna ihan sellaisenaan; se on makeaa ja hyvää, voisin syödä sitä kulhollisen yhdeltä istumalta!

Vaihtelun vuoksi kaalisuikaleiden sekaan voi lisätä vaikkapa karkeaa porkkanaraastetta väriä tuomaan, tai kaalin voi maustaa vaikkapa chilikastikkeella. Meidän vappuaterian kaalisalaatissa makuina olivat seesami, makea chilikastike ja korianteri. Oli tosi hyvää, tätä meillä tehdään toisenkin kerran. :)

Keväinen kaalisalaatti 

• 1 kpl varhaiskaalin kerä
• Nippu tuoretta korianteria
• Makeaa chilikastiketta maun mukaan
• Paahdettuja seesaminsiemeniä (meillä sekä tavallisia että mustia)
• (Loraus tummaa seesamiöljyä)

Suikaloi kaali, silppua koranteri, sekoita. Lisää salaatin joukkoon hieman makeaa chilikastiketta ja pieni loraus seesamiöljyä. Sekoita hyvin. Koristele paahdetuilla seesaminsiemenillä.

Paahdettua kukkakaalia ja parmesaania

Söin tuossa yhtenä päivänä kokonaisen kukkakaalin. Ihan tuosta vain hotkaisin! :D Uunissa paahdettu kukkakaali oli minusta herrrkullista ja kun muita syöjiä tälle eväälle ei tällä kertaa ollut, vilahti ruoka vatsaani melkein huomaamatta kokonaan. Parissa erässä tosin.

Ajatus juustolla maustettuun, uunipaahdettuun kukkakaaliin tuli Tyrniä ja Tysrkyjä -blogista jossa helmikuussa tehtiin aivan ihanan kuuloista kukkakaalikeittoa. Tuo keitto olisi taatusti ollut herkkua myös, mutta ajattelin tehdä tästä tällä kertaa lisäkeversion. Paahdetun kukkakaalin makua täydentämään valikoitui juustoista parmesaani - sitä kun löytyy meiltä jääkaapista aina.

Kukkakaalipastaa! Paahdettu kukkakaali sopii hyvin myös pastan kaveriksi.

Useimmiten kukkakaali on tässä taloudessa meidän aikuisten dippikasvis, lapset tykkäävät enemmän keitetystä ja toisinaan teen kukkiksesta gratiinin yhdessä parsakaalin kanssa. Sosekeitoissa kukkakaalia tietty myös käytetään. Tämä paahdettu kukkakaali on oikein mukava uusi tapa valmistaa kukkakaalia, teen varmasti toistekin. Saattaisi maistua lapsillekin!

Viimeistään kesällä, kukkakaalin sesonkiaikaan kannattaa tätä herkkua täytyy muistaa ehdottomasti tehdä uudestaan. Siksipä lisään tähän reseptiin yhdeksi tunnisteeksi "kesän". :)

 

Paahdettua kukkakaalia ja parmesaania, resepti

• 1 kpl kukkakaali
• (1 kpl porkkana viipaleina)
• 0,3 dl ruokaöljyä
• 2 kpl valkosipulinkynsiä murskattuna
• Tiraus sitruunamehua tai vaaleaa balsamicoa
• Suolaa
• Mustapippuria
• Reilusti parmesaania kuumien kukkakaalien päälle

Lämmitä uuni 225 asteeseen, paloittele kukkakaali pienehköiksi kukinnoiksi. Sekoita kukkakaali, öljy ja mausteet, levitä kukkakaalin kukinnot laakeaan vuokaan. Paahda kukkakaaleja vajaa puoli tuntia niin että kasvikset ovat saaneet hieman väriä. Raasta paahdetun kukkakaalin päälle reilusti parmesaania ja tarjoile.

Sitruunainen kesäkurpitsahillo

Moni kesäkurpitsankasvattaja on elokuussa helisemässä; mitä tehdä niille kaikille kesäkurpitsoille joita tuntuu pukkaavan kurpitsapenkistä enemmän kuin ehtii kerätä!

Kesäkurpitsaa voi käyttää leivontaan, esimerkiksi kesäkurpitsakakkuun tai kesäkurpitsasämpylöihin, siitä saa herkullista ratatouillea . Grillatuista kesäkurpitsoista taas voi tehdä maukkaan salaatin vaikkapa kvinoalla höystettynä. 

Kesäkurpitsahillo on minulle aivan uusi juttu. Kesäkurpitsa itsessään on tosi miedon makuinen mutta sitruuna tuo tähän napakkaa potkua ja raikkautta josta tykkään kovasti! Lempeämpien makujen ystävä voi jättää osan sitruunamehusta käyttämättä eikä hillosokeriakaan ole pakko käyttää koko määrää. Silloin parempi säilöntätapa hillolle on pakastaminen.

Maustoin oman hilloni pienellä ripauksella kardemummaa ja vaniljaa, mutta ne voi hyvin jättää poiskin tai käyttää vain jompaa kumpaa.

 

Sitruunainen kesäkurpitsahillo, resepti

• 1 l kesäkurpitsakuutioita
• 0,5 dl vettä
• 1 kpl sitruuna; raastettu kuori sekä mehu
• 2 dl hillosokeria
• ripaus jauhettua kardemummaa (ei välttämätön)
• ripaus vaniljajauhetta tai vaniljasokeria (ei välttämätön)

Kuori vihreä kesäkurpitsa ja leikkaa se kuutioiksi, n. 1,5 cm kanttiinsa. Keltaisen kesäkurpitsan voi jättää kuorimatta. Kaada kuutiot kattilaan, raasta päälle sitruunan pintakuori ja purista mehu, lisää samalla myös vesi.

Keitä hiljaisella tulella kunnes kurpitsakuutiot pehmenevät. Soseuta seos, lisää joukkoon sokeri ja halutessasi ripaus kardemummaa ja / tai vaniljajauhetta, keitä vielä hetki kunnes sokeri sulaa hilloon kunnolla. Purkita pestyihin, kuumiin lasipurkkeihin ja laita kansi päälle. Voit myös antaa hillon jäähtyä ja säilöä pakastamalla.

Kesäkurpitsahillo on herkkua erityisesti paahtoleivän päällä! Toiminee myös esimerkiksi kakun täytteenä hyvin. 

Marinoidut silakat

Blogin luonnoslaatikosta löytyi juttua vuodenvaihteen eväistä: meillä oli uuden vuoden syömisenä  tuolloin lihapullien, nakkien ja perunasalaatin lisäksi tarjolla kalaa, muun muassa marinoituja silakoita. Taka-ajatuksena tässä tietysti oli että lapset saavat napsia nakkeja kun niistä kerran tykkäävät ja me aikuiset söisimme enemmän näitä "aikuisten ruokia". Toinen perheemme nelivuotiaista oli kuitenkin toista mieltä; hän yllätti ja ilmoitti että kiitos nakit eivät nyt maistu, ottaisin mieluummin marinoituja silakoita. Hyvin upposivat lapsellekin. :)

Marinoidut silakat, resepti

• 300 g silakkafileitä (voit poistaa nahat halutessasi)
• 2,5 dl vettä
• 1 dl väkiviinaetikkaa
• 1 tl suolaa
• 1 rkl (vajaa) sokeria

• 2 dl kermaviiliä
• 1 kpl tillinippu silputtuna
• suolaa myllystä
• pippuria myllystä
• tiraus sitruunamehua

Sekoita vesi, etikka, suola ja sokeri. Lado silakkafileet  purkkiin ja kaada etikkamarinadi fileiden päälle. Sulje purkki ja anna marinoitua muutaman tunnin tai yön yli jääkaapissa.

Silppua tilli, sekoita kermaviilin joukkoon ja mausta seos suolalla, pippurilla ja pienellä tilkalla sitruunamehua. Kaada silakoista marinadi huolellisesti pois ja sekoita fileet kermaviiliseokseen.  Silakat säilyvät hyvinä suunnilleen viikon ajan. Kermaviilin mausteiksi sopivat hyvin myös sinappi tai valkosipuli.

 

Marinoidut silakat kermaviilikastikkeessa.

 

Katkarapukimara..

..tai ainakin jotain sinnepäin!  Hyvää tämä omakin versio katkarapukimarasta joka tapauksessa oli ja sopi hyvin alkupalakalojen kanssa tarjottavaksi joulun ajan päivällispöydässä. :)

Ennen tätä omaa kokkaustani olin törmännyt katkarapukimaraan vain netin keskustelupalstoilla (jossa siihen suhtaudutaan toisinaan hieman ironisesti) ja joissakin lehtien ruokaohjeissa. Ajatus katkaravuista maustetussa majoneesissa kuulosti kuitenkin sen verran kutkuttavalta että halusin testata tätä itsekin. Oma reseptini on useiden reseptien pohjalta omaan makuuni muokattu; yhtä ainoaa oikeaa ohjetta tuskin onkaan.

Sitä vain jäin pohtimaan että mistä tulee nimitys katkarapukimara? Ymmärrän kimaran sekalaiseksi kokoelmaksi erilaisia juttuja mutta tässä samanlaiset katkaravut ovat yhdessä maustekastikkeessa. Vaan väliäkö tuolla, pääasia että maistuu hyvältä. Ja kuulostaahan toi "katkarapukimara" aika hauskalta jo sanana. :)

Katkarapukimara, resepti

 

• 5 dl katkarapuja
• Sitruunamehua (voi jättää poiskin)
• 1 dl majoneesia tai majoneesin ja kermaviilin
  tai maustamattoman jugurtin seosta
• 2 tl kuivattua tilliä tai puoli nippua tuoretta hienoksi hakattuna
• 1 tl savupaprikajauhetta tai 0,5 tl tavallista
• 1 rkl ketsuppia ja / tai 1 rkl sinappia (mietoa, vajaa ruokalusikallinen toimi ihan hyvin)
• Mustapippuria myllystä

Sulata katkaravut, valuta ja rutistele ylimääräinen neste pois.  Halutessasi voit pirskottaa katkarapujen päälle sitruunamehua (minä laitoin). Sekoita majoneesi, tilli, paprikajauhe, sinappi ja ketsuppi sekä ripaus mustapippuria kastikkeeksi ja kaada katkarapujen päälle. Laita kastiketta sen verran kuin itsestä tuntuu sopivalta; tarvittaessa voit jatkaa sitä majoneesilla. Sekoita hyvin. Anna maustua jääkaapissa tunnin verran ja nauti!

Katkarapukimara sopii vaikka mihin: kalapöytään, leivän päälle, salaattien kanssa tarjottavaksi, uuniperunan täytteeksi, muuten vaan lisäkkeeksi tai iltapalaksi ihan sellaisenaan. Katkarapukimaraa voi myös versioida vaikka miten! Esimerkiksi Karppaussivujen ohjeessa katkarapukimaraan lisätään keitettyä kananmunaa, Yhteishyvän sivuilla se tarjoillaan hauskasti papaijanpuolikkaasta . Yksinkertaisen tyylikkäs versio katkarapukimarasta puolestaan toimii perinteiseen toast skagenin maistuvana täytteenä. 

Uunijuurekset

Puutarhapalstan juuressato on enemmän kuin onnistunut ja erityisesti porkkanaa ja palsternakkaa meillä riittää. Onneksi olemme porkkanoiden suurkuluttajia ja palsternakkakin maistuu erityisesti minulle!

Porkkanan ja palsternakan lisäksi palstalta saatiin raitajuuria ja kaskinaurista. Raitajuuri on tosi nätti juures mutta oli makunsa puolesta hienoinen pettymys. Kaskinauris taas maistuu - no, nauriilta. Se sujahtaa hyvin muiden uunijuuresten joukkoon vaikken siitä sellaisenaan kovin suuresti innostu. Kuitenkin, ihan jo perinteen vuoksi, aion silti säilyttää tämän suomalaisen juureksen jatkossakin viljelysuunnitelmassa - uskon vakaasti että opin vielä ymmärtämään kaskinauriin hienouden! :)

Kasvimaan kaskinauriita viime kesältä. Siemenistä tuli sekä näitä violettikuorisia että kokonaan valkoisia juureksia .

Uunijuurekset ovat helppo ja herkullinen ruoka. Juureksiksi voi valita omia suosikkeja - minulla vuoassa kypsyy useimmiten mukavan makeaa porkkanaa ja palsternakkaa. Ja joskus sitä kaskinaurista. ;)

Itse korvaan uunijuureksilla yleensä perunan kokonaan, jotkut tykkäävät ottaa lautaselle hiukan uunijuureksia perunan lisäksi. Jos uunijuureksia jää yli, niistä saa tehtyä ihanan paahteisen kasvissosekeiton.

Uunijuurekset, resepti

• 3 kpl porkkanoita
• 2 kpl pienehköja palsternakkoja
• 1 kpl kaskinauris
• 2 kpl raitajuurikkaita
• 2 tl kuivattua timjamia
• suolaa myllystä
• mustapippuria myllystä
• loraus oliiviöljyä
• loraus tummaa siirappia

Kuorin juurekset, paloittelen ne reiluhkoiksi lohkoiksi, asetan vuokaan ja maustan ripauksella timjamia, suolaa ja pippuria sekä lorauksella oliiviöljyä ja siirappia. Kääntelen mausteet juuresten sekaan, sitten vuoka uuniin kahteen sataan kolmeksi vartiksi ja maukas lisäke on valmis! :)

Höyrytetty lehtikaali

Lehtikaali on herkullinen ja ennen muuta terveellinen lisä monenlaisiin ruokiin. Viimeaikoina olen valmistanut lehtikaalia erityisesti höyryttämällä; kypsennän lehtikaalia kerralla isomman erän ja käytän sitä päivällisen valmiina lisäkkeenä, työeväitten kyljessä ja lisään sitä keittoannoksiini. Muu perhe ei vielä lehtikaalin päälle ymmärrä joten erikseen hauduttamalla saan sitä omiin ruokiini kätevästi, vaikka ruoka muuten olisi lehtikaalitonta. :)

Lehtikaalin höyryttäminen

• Huuhtaisen lehdet, poistan lehtikaalinlehdistä ruodit ja silppuan lehdet suikaleiksi.
• Käytän höyryttämiseen tavallista kattilaa ja silikonista höyrytysritilää. 
• Asetan ritilän kattilan pohjalle..
• .. ja  kaadan kattilaan kuumaa vettä sen verran että se ei nouse ritilän tason yläpuolelle. 
• Levy päälle ja iso kasa karkeaa lehtikaalisilppua kattilaan, (esim. 150 g pussillinen silputtuna)
• kansi kiinni ja reilu viisi minuuttia höyryttelyä kannen alla. 
• Valmista tuli!

Lehtikaali ei ole kovin herkkä höyrytysajalle; se ei lössähdä vaikka unohtaisit sen höyrystymään hiukan pidemmäksikin aikaa. Ravintoaineet toki säilyvät sitä paremmin  mitä lyhyempi höyrytysaika on. :) Maustan höyrytetyn lehtikaalin mustapippurilla ja tilkalla oliiviöljyä. Suolaakin voi halutessaan lehtikaalin päälle ripsauttaa; suolaa kuitenkin yleensä on myös  pääruoassa joten en sen vuoksi ole kokenut suolalisää tarpeelliseksi.

Lehtikaalin höyryttämiseen sopii esimerkiksi tavallisen kattilan pohjalle laitettava silikoninen höyrytysritilä.

 

 

Lehtikaali sopii laatikkoon ja kääryleisiin

Lehtikaalin maku miedontuu kypsennettäessä huomattavasti. Höyrytetty lehtikaali maistuu pehmeän pähkinäiseltä eikä minusta lainkaan "kaalimaiselta". Tykkään kyllä muistakin kaaleista, mutta omintakeinen  lehtikaali on mukava uusi tuttavuus ja lisä kaaliperheeseen.

Lehtikaali sopii muiden kaalien kanssa yhteen mainiosti ja olenkin käyttänyt sitä myös kaalipadan ja -laatikon osana yhdessä kesäkaalin kanssa. Kääryleissäkin lehtikaali toimii, tosin se on muotonsa vuoksi tavallista kaalinlehteä hankalampi kääriä.

Paahdetut paprikat

Paprikoiden paahtaminen ei ole ollenkaan vaikeaa, mutta hiukan näpertelyä se vaatii. Paahdan itse yleensä useamman paprikan kerralla ja pakastan osan; on mukavaa kun pakastimesta saa lisättyä helposti pikkuisen ekstramakua kastikkeisiin ja patoihin.  Paahtaminen syventää paprikoiden makua. Kun paahdetut paprikat vielä marinoi, ovat ne oiva lisä erilaisiin salaatteihin. Nyt kesällä kotimaiset paprikat ovat edullisimmillaan, kannattaa hyödyntää!

Paahdettuihin paprikoihin tarvitset - paprikaa. Se riittää. Ei tuosta listamuotoista ainesosaluetteloa saa millään, joten jääköön lista tällä kertaa tekemättä. :) Pellilliseen paahdettua paprikaa menee suunnilleen kolme isoa tai neljä pienempää paprikaa. Kannattaa käyttää punaisia, niistä minusta paahdettuna parhaimman makuisia ja näköisiä.

Paprikoiden paahtaminen

Kuumenna uuni 250 asteeseen, valitse lämmitystavaksi grillivastus (se sahalaitakuvio). Halkaise paprikat, poista kannat ja suikaloi paprikat reilun kokoisiksi suikaleiksi. Laita paprikat uunipellille leivinpaperin päälle kuoripuoli ylöspäin ja laita uunin keskitasolle paistumaan.

Paprikoiden kuori alkaa tummua, se kuuluu asiaan. Kuori menee osittain ihan mustaksi - se kuuluu asiaan edelleen. Kun paprikat ovat pihisseen ja puhisseet ja tummuneet uunissa itsensä pehmeiksi (parikymmentä minuuttia-puoli tuntia suunnilleen..? En seuraa näitä tehdessä aikaa, tarkkailen vain paprikoiden olomuotoa), ota paprikat uunista ja laita ne muovipussiin tai kannelliseen astiaan jäähtymään. Tällä tavalla jäähdytettynä kuori irtoaa helpommin.

Poista jäähtyneistä paprikoista kuoret sormin vetämällä. Paprikat ovat nyt valmiita syötäväksi; voit syödä ne sellaisenaan, maustaa oliiviöljyllä ja suolalla, pakastaa tai vaikka marinoida haluamassasi marinadissa. Jos jätät paprikat jääkaappiin säilytykseen, ripsuttele niiden pinnalle suolaa ja lorauta oliiviöjyä päälle. Öljyä ei kannata heittää pois, se kannattaa myös hyödyntää ruoanlaitossa myöhemmin.

Minä olen lisännyt paahdettuja paprikoita mm. sosekeittoihin ja kastikkeisiin sekä marinoituja  kasviksia  maustamaan. :)

 

Haudutettu lehtikaali

Lehtikaalit ilmestyvät markettien hyllyille vasta syksymmällä mutta omasta maasta satoa saa jo!  Puutarhapalstalle keväällä istuttamani hontelot lehtikaalintaimet ovat kasvaneet oikein komeiksi ja sen verran suuriksi että keräsin alimmat lehdet talteen. 

Esimerkiksi portugalilainen lehtikaalikeitto Caldo Verde on ihana lehtikaaliruoka mutta ajattelin kokeilla kaalia tällä kertaa jossain muussa muodossa. Lehtikaali on minulle sen verran uusi tuttavuus että esimerkiksi hauduttamista en ollut vielä ehtinyt testaamaan lainkaan. Lisäkkeestä tuli oikein hyvää ja se toimi hienosti eilisen kanarisoton kyljessä! :)

 

Haudutettu lehtikaali, resepti

• 2 kpl valkosipulinkynsiä (yksikin riittää antamaan makua)
• voita paistamiseen
• 6 kpl reilunkokoisia lehtikaalinlehtiä
• 1 dl vettä
• 1 rkl balsamico-viinietikkaa
• suolaa myllystä
• pippuria myllystä
• parmesania tarjoiluun 

Huuhtaise lehtikaali, poista paksut ruodit ja silppua kaali suikaleiksi. Murskaa valkosipulikynnet veitsen lappeella, poista kuoret ja pilko pieneksi.

Kuumenna vesi valmiiksi vedenkeittimessä. Lämmitä kasari, lisää voi ja ja kun se on sulanut, heitä perään valkosipuli. Kun valkosipuli on hieman pehmennyt, lisää desi vettä ja lehtikaalisuikaleet. Mausta balsamicolla, pippurilla pikkuripauksella suolaa.

Laita kansi päälle ja anna hautua viisi minuuttia. Poista kansi ja jatka kiehuttelua kunnes liika neste on haihtunut - ja nauti! Lisää annoksen päälle parmesania ja tarjoile vaikkapa risoton seurana.

Tabbouleh-salaatti

Tabbouleh on libanonilainen ruokaisa ja raikas salaatti joka tehdään yleensä vehnästä valmistetuista bulgur-suurimoista, tomaatista, kurkusta, miedosta sipulista ja yrteistä.

Bulgurin sijaan salaattiin sopii oikein hyvin myös couscous tai vaikka quinoa; meillä couscous kuuluu meillä lähikaupan ja kuivakaapin vakiovarustukseen joten sitä tässä yleensä tulee käytettyä. :)  Useimmissa ohjeissa neuvotaan silppuamaan sekaan reilusti minttua mutta mintun sijaan voi sekaan silputa vaikkapa sitruunamelissaa ja toimisi tuore basilikakin tässä varmaan ihan mukavasti.

Tabbouleh toimii kevyenä lounaana ihan sellaisenaan mutta toimii mainiosti myös vaikkapa kalan lisäkkeenä. Tämä on ihana kesäeväs joka sopii grilliruoan kaveriksi tai vaikkapa juhlien noutopöytään yhdeksi salaatiksi!

Tabbouleh, resepti

 

• 2 kpl tomaatteja tai puolikas rasia kirsikkatomaatteja
• 0,5 kpl tuorekurkkua tai 1-2 avomaankurkkua
• 2 dl couscousia
• 2 dl vettä
• muutama varsi kevätsipulia tms.
• 1 ruukku tuoretta minttua
• 1 ruukku silolehtipersinljaa 
• 2 rkl sitruunamehua
• suolaa myllystä
• pippuria myllystä
• oliiviöljyä

Pilko tomaatit ja kurkku pieniksi kuutioiksi. (Jos käytät avomaankurkkuja, kuori ne ennen pilkkomista.) Silppua yrtit ja kevätsipuli. Kevätsipulin sijaan voit käyttää ruohosipulia, sipulinvarsia kasvimaalta tai pieneksi silputtua punasipulia.

Laita couscous kattilaan, kiehauta vesi vedenkeittimessä. Kaada kuuma vesi couscousin päälle ja anna imeytyä viitisen minuuttia. Mausta valmis couscous sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla ja lorauta sekaan reilusti oliiviöljyä. Sekoita kaikki salaattiainekset kulhossa ja salaatti on valmis!

Baked beans eli valkoisia papuja herkullisessa kastikkeessa

Baked beans näyttää vaatimattomalta mutta maistuu mainiolta!  Kauneutta kaipaava saa näyttävyyttä annokseen lisukkeilla, vaikkapa häränsilmäksi paistetulla kananmunalla tai persiljasilpulla.

Haudutettu punakaali

Kaalia, mmmm…! Anoppi joskus tarjoili lisukkeena haudutettua punakaalia ja taisin silloin rohmuta siitä suurimman osan. :P Joulureseptejä googlaillessani löysin ohjeen tähän kasvislisukkeeseen ja ajattelin testata kun punakaalia seuraavan kerran kaupasta löytäisin. Löytyihän sitä; nätti napakka neljänneskerä. Ihan sopivan kokoinen tähän tarkoitukseen. Alkuperäisessä ohjeessa höystö tehtiin puolikkaasta kerästä, sovelsin ohjetta omaan kaalinpalaani sopivammaksi. 

Haudutettu punakaali, resepti

•     Neljänneskerä punakaalia
•     Vajaa desi vettä
•     Puolikas vihreä omena ja / tai omenasosetta
•     1 rkl siirappia
•     Voita
•     1-2 rkl balsamiviinietikkaa
•     Suolaa
•     Pippuria

Suikaloin kaalin aivan ohueksi ja survoin kaalisuikaleita mehukkaammaksi juomalasin pohjalla. Lämmitin kasarin, lisäsin voita ja kuullotin kaalia kasarissa. Lisäsin suolan, pippurin, balsamiviinietikan ja siirapin ja lorautin päälle vettä. Sekoitin kaalisuikaleita niin että mausteet levisivät tasaisesi ja jätin kannen alle hautumaan. Tarkkaa aikaa en katsonut, olisikohan siinä tunnin verran mennyt. Sekoittelin kaalia välillä. 

Käytin tähän kanelitangolla maustettua omenahilloa, se toimi oikein hyvin! Kanelin maun erottaa lisukkeesta mukavasti vaikkei se hillossa kovin hallitseva maku olekaan. Tämä lisuke sopii vaikkapa joulupöytään ja toimii minusta parhaiten lämpimänä.