keskiviikko 12. elokuuta 2015

Kasvata kamomillaa! Teeaineksia talveksi omalta kasvimaalta

kamomillatee tuoreista kukista
Kamomillatee tuoreista kamomillankukista





Kamomillatee on kuulunut iltarutiineihini jo vuosia. Kamomillan sanotaan rauhoittavan mieltä ja sehän sopii tällaiselle stressaajalle. :) Oman kamomillateeni juon epäortodoksisesti "englantilaisittain" eli maidon kanssa - lisäksi kunnon loraus hunajaa. Ah!

Hyvä vaihtoehto pussiteelle on kasvattaa kamomillaa itse. Kamomilla on kiitollinen viljeltävä; vaatimaton ja runsaasti kukkiva. Kukat kerätään mielellään heti niiden auettua kun terälehdet ovat vielä vaakasuorassa. Kummempaa näpertelyä ei kamomillan sadonkorjuu vaadi eikä haittaa vaikka kukkien mukana tulisi pieni pätkä varttakin. Satoa voi kerätä pari-kolme kertaa kesässä.

Olen kylvänyt kamomillan keväällä samaan aikaan kuin muutkin vihannekset, tosin myös syyskuussa voi kylvön tehdä. Kamomilla talvehtii silloin lehtiruusukkeena. Jotkus lähteet kertovat kamomillan tekevän syyskylvettynä runsaamman sadon.

Vaikka kamomilla on helppo kasvatettava ja kukkii runsaasti, kannattaa kunnon sadon varmistamiseksi laittaa kasvamaan ainakin pari pussillista siemeniä. Vaikka kukkapenkissa kamomillamäärä näyttää runsaalta, ei kuivatuilla kukilla kovin suurta purkkia saa täyteen. Hyvällä paikalla kamomilla kylväytyy seuraavaksi vuodeksi ihan itsekseen - kunnon kasvuston varmistamiseksi voi kuitenkin kerätä siemeniä talteen seuraavan vuoden kylvöjä varten.


kamomillan kuivaaminen


Kamomillan kukat kuivuvat säilytyskuntoon sanomalehden päällä muutamassa päivässä. Kuivurilla kuivattaessa kuivaamislämpötila kannattaa pitää matalana, 35 - 40 asteessa jotta haihtuvaa öljyä säilyisi kukinnoissa mahdollisimman paljon.

Tuoreestakin kamomillasta voi tehdä teetä. Viisi kukkaa riittää hyvin. (Tuossa kuvassa hiukan innostuin ja laitoin kukkia ison keon x) ). Tuoreesta kamomillasta tehty tee maistuu erilaiselta, "vihreämmältä" kuin kuivatusta kamomillasta valmistettu. Mutta onhan se ihan nätin näköistä. :)


kamomillan sadonkorjuu


Kamomillaa kasvaa Suomessa luonnonvaraisenakin, mutta huomattavasti yleisempi kasvi on saunakukka jota kamomilla suuresti muistuttaa. Näkyvänä erona on ainakin kamomillankukan keltainen keskiosa, mykeröpohjus joka on saunakukan vastaavaa selvästi korkeampi.

Kaikkein paras tunnistuskeino on halkaista kukka: kamomillan mykeröpohjus on ontto toisin kuin saunakukalla. Testailen välillä huvikseni kävelyretkillä löytämiäni kukkia halkaisemalla yhden kukan ja yhden kerran olen löytänyt ihka oikean kamomillan luonnosta.


Kamomillan tunnistaa parhaiten mykeröpohjasta: kun kukan halkaisee, näkyy että mykerö on ontto.

Jos omaa kamomillaa ei tullut laitettua keväällä kasvamaan, voi korvikkeena kokeilla pihasauniota. Se on se terälehdetön versio kamomillasta ja saunakukasta, tosi yleinen "rikkaruoho". Itse en ole testannut sitä teenä. Pihasauniossa on jonkin verran samoja vaikuttavia aineita kuin kamomillassa, vähemmässä määrin tosin.

Hoitavana yrttinä kamomilla on hurjan monipuolinen ja se sopii hyvin myös kosmetiikan raaka-aineeksi. Kamomilla tekee hyvää vatsalle ja sillä on tulehduksia lievittäviä ominaisuuksia; se sopii siis hyvin esimerkiksi ärtyneen ihon hoitoon tarkoitetun voiteen ainesosaksi. Vaaleatukkaiset voivat käyttää kamomillaa hiushuuhteissa; sen sanotaan kirkastavan hiusten vaaleaa väriä.




2 kommenttia:

  1. Äsh! Ne kamomillat on taas keräämättä! Lähden heti keruuseen...

    VastaaPoista