Valkosuklaajuustokakku
Perunpa puheeni ennen kuin postaus ehtii edes alkaa, ei tämä mikään juustokakku ole kun ei tässä ole tuorejuustoa! Juustokakun tyyliin tämä kuitenkin tehdään ja makukin on juustokakkuinen, joten menköön tuolla otsikolla, se kuvaa tätä kakkua mielestäni parhaiten.
Minun on jo useampaan otteeseen pitänyt testata miltä
maistuu valkosuklaatäytteinen karpalolla silattu juustokakku, mutta jostain
syystä valkosuklaalevy on kaapista aina kadonnut ennen kuin olen ehtinyt
leipomispuuhiin. Tällä kertaa onnistuin hillitsemään itseni sillä onhan
vaalikahveilla kakku oltava.
Tein karpaloisen valkosuklaajuustokakun tätä ohjetta mukaillen. Valkosuklaata omassa
ohjeessani on hiukan vähemmän ja liivatejauheen sijaan käytin liivatelehtiä.
Minun kakkupohjassani on piparimurujen lisäksi murusteltuja Digestive-keksejä.
Alkuperäinen ainesosaluettelo juustottomalle valkosuklaajuustokakulle seuraa tässä:
- 180 g piparkakkuja (minä murustelin Digestivejä ja kaupan pipareita fifty-fifty)
- 75 g margariinia
Täyte
- 4 dl kuohukermaa
- 500 g maitorahkaa
- 260 g valkosuklaata (minulla ei ollut ihan noin paljoa)
- 1 dl sokeria
- 3 tl liivatejauhetta (käytin 5 kpl liivatelehtiä, en oikein tiennyt mikä määrä vastaisi jauhemäärää)
- 4 rkl kiehuvaa vettä (minulla oli n. puoli desiä)
Kiille
- 5 dl jäisiä marjoja: karpaloita, puolukoita, vattuja tai mansikoita (käytin itse muutaman ruokalusikallisen karpaloita)
- 1 dl punaista mehutiivistettä (minulla sokeroimatonta karpalomehua)
- 2 dl vettä
- 2 dl hyytelösokeria
Murustelin piparit ja Digestivet muusinuijalla hienoksi.
Sulatin rasvan mikrossa, kaadoin murujen sekaan ja sekoitin massaksi.
Taputtelin murumassan leivinpaperilla vuoratun rengasvuoan pohjalle ja laitoin
kakkupohjan parvekkeelle viileään.
Aluksi laitoin liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään
ennen kuumaan veteen liuottamista. Laitoin suklaan sulamaan pieneen kattilaan levylle
ja levyn ykköselle. Hämmentelin ahkerasti mutta silti suklaa pääsi hiukan
palahtamaan pohjaan. Ei pahasti kuitenkaan, ihan käyttökelpoista suklaasula oli
silti. Vatkasin kermavaahdon ja sekoitin vaahdon ja suklaasulan. Joukkoon
heitin myös ison purkillisen rahkaa ja desin sokeria, liruttelin joukkoon
puoleen desiin kuumaa vettä sulatetut liivatelehdet, sekoitin ainekset
tasaiseksi ja kaadoin massan vuokaan kakkupohjan päälle. Epäilin että massaa
saattaisi olisi liikaa kun kermaakin oli niin paljon, mutta hyvin mahtui! Laitoin
kakun jääkaappiin hyytymään.
Karpaloita karpalokakkuun, jee!
Tässä välissä sattui niin onnekkaasti että anoppi käväisi kylässä - ja toi tullessaan puolukoita ja karpaloita! Ihan mahtavaa; muuten karpalojuustokakussani ei olisi ollut kokonaisia karpaloita ollenkaan! Karpalomehua olisi toki kiilteeseen tullut.
Annoin kakun hyytyä muutamia tunteja ja sitten tein
kiilteen. Pojat auttoivat karpaloiden asettelemisessa. :) Kiilteeseen tuli kolme
desiä laimennettua karpalomehua; jätin mehun melko vahvaksi. Kiehautin mehun
kattilassa, lisäsin hyytelösokerin ja annoin kiehahtaa uudelleen. Ohjeessa ei
mainittu mehuseoksen jäähdyttämisestä joten liruttelin sen lusikalla melko
kuumana kakun päälle. Hiukan epätasainen lopputuloksesta tuli mutta eipä tuo
haittaa. Hieno ja herkullinen oli tämä vaalikahvien kakku!
Voi että se näyttää herkulliselta. Se oli varmasti myös hyvä!
VastaaPoistaKiitos! :) Kyllä se hyvältä maistuukin! Sen verran tuhtia tavaraa on tämä kakku, että pieni siivu kerralla riittää tämmöiselle pullahiirellekin. Eipähän tule syötyä koko kakkua kerralla!
Poista