Omenan kokoinen retiisi, teetarpeita kamomillasta sekä muita kasviksia

Pyöräiltiin tänään puutarhapalstalle, ensimmäistä kertaa omilla polkupyörillä koko perhe! :) Palstalla keskityttiin palstalla kastelemisen sijaan kitkemishommiin, uusien kukkien ihasteluun ja ensimmäisen varsinaisen sadon korjaamiseen. Eilen tuli vettä, yöllä tuli vettä ja nyt näemmä sataa taas. Maa oli sen verran märkää ettei edes harkittu kastelua vaikka yleensä jokunen kannullinen vettä rehuille kannetaankin.

Valkoinen myskimalva oli nyt kukassa, kunnon kuvaa en siitä tosin saanut kun kukkanen kasvaa isotähtiputkien keskellä. Toinen itsekylväytynyt taimi puolestaan elelee ison unikon kyljessä ja siinäkin parivaljakossa isompi vie ainakin toistaiseksi vielä huomion itseensä. Kaunis tuo myskimalva kuitenkin on, tykkään siitä(kin) kovin.

Aivan palstan rajalla kasvaa näemmä myös violetinsävyinen myskimalva, se kukkii nyt ensimmäistä kertaa. Onneksi en ole nykäissyt tainta irti kitkemisinnossani, tuo on oikein mukava lisä kukkasortimenttiin! Ihana harmaamalvikki on myös aukaissut ensimmäiset kukkansa, siitä tulee olemaan iloa pitkäksi aikaa. :)

Myös ruiskaunokin ensimmäiset kukat ovat auenneet, jee! Taputan itseäni selkään kun hoksasin laittaa tänä vuonna pitkävartisia ruiskaunokkeja; ne ovat leikkokukkina kätevämpiä kuin lyhytvartiset. Kukkakimppuja varten näitä oikeastaan kasvatankin; kerään aina palstalat kimpullisen kukkia keittiöön ja syvänsiniset kaunokit ovat hurjan kauniita värikkäässä kimpussa.

Salkopavut ovat vihdoin hoksanneet miksi niiden viereen on tökätty nuo kepakot. :)

Keltaisesta kesäkurpitsasta ollaan saatu nyt ekat maistiaiset ja kyllähän nuo pienet kesäkurpitsat hyviä ovat. Lapset hinkuavat jo kesäkurpitsahilloa mutta odotellaan vielä että pötkylät kasvavat hiukan isommiksi.

Porkkanapenkissä kehäkukat kasvavat komeammin kuin niille varsinaisesti varatussa kukkapenkissä mutta onneksi myös porkkanat tuntuvat tuolla viihtyvän. Harvennusporkkanoista tulee myös jo aika mukavankin kokoisia yksilöitä.

Keltaiset porkkanat näyttävät olevan komeimmassa kunnossa, violetit eivät ole ihan niin violetteja kuin odotin ja ainakin harvennuskappaleet ovat olleet kovin haaroittuneita. Retiisit ovat tosi nättejä ja hyvälaatuisia - myös tuo yläkuvassa näkyvä pienen omenan kokoinen jonka muoto hieman hihitytti x) .

Kamomillat kukkivat runsaasti ja poikaset keräsivät äidilleen kipollisen kukkia kuivattavaksi talven teehetkiä varten. Kiitos rakkaat!

Paprikalla maustettu kesäkurpitsa-linssikeitto

Kesäkurpitsojen sesonki on alkanut! :) Oman maan kesäkurpitsoista ollaan saatu vasta yksi pieni maistiaisyksilö mutta kun kaupan laarista löytyi nättejä, napakoita kesäkurpitsoja, nappasin pari mukaan.

Monipuolinen kesäkurpitsa solahtaa linssikeittoonkin sulavasti; tämän keiton maku on pehmeän miellyttävä, pienellä chilipotkulla. Paahdettu paprika ja savupaprikajauhe tuovat maukkautta ja sopivat mainiosti yhteen punaisten linssien ja miedon kesäkurpitsan kanssa.

Kesäkurpitsa-linssikeitto, resepti

• 1 l kana- tai kasvislientä
• 2,5 dl punaisia linssejä
• 1 kpl kesäkurpitsa karkeaksi raastettuna
• 1 kpl sipuli
• pätkä tuoretta chiliä suikaleina (miedon voi laittaa kokonaisenakin)
• muutama siivu paahdettua paprikaa (n. puolikas paprika)
• 1-2 tl savupaprikajauhetta tai ripaus tavallista paprikajauhetta
• mustapippuria myllystä 
• ripaus kanelia

Ellei pakkasesta löydy valmiiksi paahdettua paprikaa, paahda aluksi paprikat. Raasta kesäkurpitsa - vihreän k-kurpitsan voit halutessasi kuoria ensin jos et halua vihreitä hippusia keittoon. Rutistele kurpitsaraasteesta irtova neste ja ripsuttele sekaan suolaa.

Jätä raaste "itkemään" siivilään - suola irrottaa kesäkurpitsasta mahdollista pientä kitkeryyttä. Ehdottoman pakollista itkettäminen ei ole; pienet tuoreet kesäkurpitsat ovat usein olleet hyviä just sellaisenaan, mulla vaan on ollut tapana tuo itketys suorittaa. Eipä siihen juuri ylimääräistä aikaa tuhraannu. :)

Pilko sipuli ja chili, huuhtele linssit. Kuullota sipulia ja chiliä kattilan pohjalla öljyssä. Laita valunut kesäkurpitsaraaste pannulle sipulin ja chilin joukkoon, ripsauta mukaan myös savupaprikajauhe sekä kaneli ja pyöräytä pannulla hetki. (Jos kaneli arveluttaa sen voi toki jättää poiskin - suosittelen kuitenkin kokeilemaan, se tuo makuun mukavan lämpimän säväyksen.)

Lisää kana- tai kasvisliemi (tai vesi ja liemikuutio) sekä linssit. Keitä kunnes linssit ovat pehmeitä (n. 10 minuuttia). Pyöräytä joukkoon vielä pippuria myllystä, lisää paahdettu paprika ja surauta linssikeitto sileäksi sauvasekoittimella. Keittoannoksen pinnalle voi lisätä esimerkiksi rapeaksi paahdettuja paahdettuja pekonimuruja, kurpitsansiemeniä tai vaikka raejuustoa.

Just hyvä paahtoaste! :)

Mansikoita meille ja myyrälle

Me tykättäs mansikoista, mutta niin tykkää myyräkin. Hän on muuttanut mansikkamuovin alle ja näkyy palstalla salamannopeana vilahduksena aina silloin tällöin. Mansikkapenkissä on ollut kypsymmässä niii'in herkullisen näköisiä mansikoita, olen antanut niiden olla vielä hetken jotta olisivat aivan perfect... ... todetakseni seuraavana päivänä että mansikasta on puolet syöty. Mokoma myyry.

Ensin oli näin....

Ja sitten oli näin. Hmph.

Palstan metsämansikkakasvusto voi onneksi hyvin marjoja myöten ja sieltä ollaan saatu herkutella itse myös. Niitä puutarhamansikoita saa Prismasta ja toriltakin. Vaikka oishan ne oman maan mansikat olleet tietty eri juttu.

Jos ehdittäis kerätä mansikkapenkistä satoa ennen myyrää, mansikoita nautittaisi esimerkiksi näin. Purkilliseen kermaviiliä sekoitetaan kaksi teelusikallista vaniljasokeria, sekoitetaan. Sitten dippailtaisi mansikoita. Oispa hyvää! :P

Muuten puutarhapalstalla on kaikki jotakuinkin kunnossa; maa on kosteaa ja kasvit - vihdoinkin - kasvavat ihan hyvällä tahdilla. Porkkanapenkissä näyttää oikeinkin hyvältä ja yllätyskukka on ilahduttanut mieltä.

Kylvin kesäkukkapenkkiin kaikenlaista yksivuotista. Viime vuonna ilmeisesti tule laitettua jotain monivuotistakin sillä penkissä kasvaa iso ja komea unikko. Yksivuotinen tämä ei taatusti ole, sen verran iso on hän. Tämä lähti heti keväällä vahvaan kasvuun kiven kolosta ja onneksi annoin olla vaikka mulla ei ollut hajuakaan mikä kasvi tuosta tulee!

Unikko kasvaa hiukan kulkureitin puolellakin mutta ei se haittaa. On sen verran iso puska että parin oksan katkominen ei tunnu missään. Tarkkaa lajiketta en tiedä. Väri on kuitenkin hurjan kaunis valkoisen ja aniliininpunaisen sekoitus!

 

Ja sitten samaa elävässä kuvassa. Liikutan kameraa aika huolettomasti ts. pahoittelun heilunnasta ja turhan nopeista kameran liikkeistä (en ole kovin tottunut videokuvaaja x) ).

Tästä linkistä voit katsoa videon YouTuben puolella. 

Yrttinen tomaatti-fetasalaatti

Helteellä maistuvat salaatit, varsinkin sellaiset joissa on runsaasti vesipitoisia kasviksia! Tässä salaatissa on paaaljon tomaattia ja lisänä vielä kurkkua, tuoretta kesäsipulia ja yrttejä, ah! Feta ja oliivit  tuovat salaattiin myös suolaisuutta josta tomaatti tykkää.

Pioneer Womanin orzo-salaattireseptistä innostuneena lisäsin tähän vielä orzoa eli jyväpastaa ruokaisuutta tuomaan - enpä ole sellaista ennen edes maistanut! Pikkuiset jyvänmuotoiset pastat kypsyivät nopeasti ja toimivat tosi hyvin salaatin joukossa, varmaan menisivät mainiosti myös keitoissa.

Vihersalaattia en sekaan laittanut, mutta omaan annokseeni tein isoista salaatinlehdistä "pedin" jolle kasasin keon tomaatti-fetasalaatin.

Tykkäsin tästä salaatista tosi paljon; osasyy on varmasti helteinen päivä joka houkuttaa syömään tavallista enemmän tuoreita kasviksia ja jotain suolaista. Lämmin pasta olisi ollut tänään ihan liikaa. Ja kesäkasvikset nyt vaan ovat niin nam!

 

 Yrttinen tomaatti-fetasalaatti

• 500 g kirsikkatomaatteja, oransseja ja punaisia (2 pakettia)
• Nippu sipulinvarsia ja ruohosipulia tai kaupasta pieni nippu kesäsipulia
• Puolikas kurkku
• Reilusti tuoreita yrttejä (esim. ruukku basilikaa ja ruukku lehtipersiljaa)
• Muutama retiisi
• Parikymmentä mustaa oliivia
• 100 g fetaa (puolikas levyllinen)
• 2 dl keittämätöntä jyväpastaa
• Oliiviöljyä
• Reilu puserrus sitruunamehua
• Mustapippuria mausteeksi

Keitä jyväpasta pakkausen ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä (6 min.), laita lävikköön valumaan. Lorauta sekaan oliiviöljyä ja sekoita, jätä jäähtymään.

Puolita kirsikkatomaatit, pilko sipulit, kurkku ja retiisit ja oliivit, silppua yrtit pieneksi.  Laita ainekset kulhoon, murustele sekaan feta. Lisää pasta kun se on riittävästi jäähtynyt, puserra sekaan sitruunamehua ja rouhaise mustapippuria päälle, sekoita. Salaatti toimii ateriana ihan sellaisenaan tai vaikka grillikanan tai kalan lisäkkeenä.

Hakaniemen torin kautta

Puutarhapalstan kasvuston hitaasta kasvutahdista hermostuneeena olen lisäillyt palstalle ostotaimia - kukkia männäviikolla ja nyt joitakin yrttejä.

Lähdin lauantaina toiveikkaana Hakaniemen torille josko sieltä saisi vielä lehtikaalin taimia. Loppuunmyytyjä olivat, mutta olihan siellä kaikkea muuta ihanaa kuten aina!

Rannan puoleinen pääty torista on kesäisin ihana värien ilotulitus; alue on taimimyyjien valtakuntaa kesäkukat näyttävästi esillä. Hakaniemessä käydessä siellä on ihan pakko käydä vähintään fiilistelemässä - usein sieltä tule kyllä jotain ostettuakin kun ovat vaan niiin vastustamattomia nuo kukat ja muut taimet!

Hyötykasveja myyvästä kojusta tarttui mukaan moniväriset versiot timjamista ja salviasta sekä viinisuolaheinän eli punahierakan taimi. Salvia ja timjami ovat molemmat monivuotisia yrttejä ja kun ovat vielä noin kauniita, just sopiva lisä yrttipenkkiin! :) Viinisuolaheinä taas on niin kaunista salaateissa että kyllähän sellainen piti hankkia kun vastaan tuli. Kaunis ihan vaan perennanakin kyllä!

Muuten palstalla menee vähän niin ja näin. Papupenkkeihin on tehty jo kaksi uusintakylvöä, sen verran hajanaista on itäminen ollut. Itäneet taimet onneksi ovat ihan terhakan näköisiä. Kaalimaa on niin tyhjä että jo melkein naurattaa - edes rikkaruohot eivät siinä viihdy! xD

Liian aikaisin istutetut taimethan kuolivat sinne, eikä suorakylvön onnistumisprosenttia voi tuulettaa - muutama hajanainen kyssäkaalin taimi tuolla näyttäisi olevan. En kovin vähällä luovuta, joten kylvin - taas kerran - uusia siemeniä. Tällä kertaa vain sitä kyssäkaalia joka edes hiukan on suostunut osoittamaan elonmerkkejä.

Porkkanapenkissä näyttää onneksi melko hyvältä; kaljuja kohtia on vain vähän ja taimet ovat kasvaneet mukavasti. Hernepenkissä taasen taistelu hernekärsäkästä vastaan ei ole ollut kovin menestyksekästä. Iso osa itäneistä taimista on aivan nakerreltuja. Hernekärsäkäs tekee tuollaisia puoliympyrän muotoisia lovia herneiden lehtiin; ihan kuin rei´ittimellä napsaistuja. Noita lovia tekevät aikuiset kärsäkkäät, toukat taas elävät herneiden juuristoissa ja tekevät tuhojaan siellä.

Hernekärsäkkään tuhoja herneen taimessa.

Toukkia ajattelin karkottaa rohtosamettikukalla, mutta eipä näy rohtosamettikukan taimista enää jälkeäkään. Varmaan nuo ahneet pirulaiset ovat nekin syöneet ja nauraneet mahat pullollaan! xD Nyt tuntuu kyllä siltä että meidän herneet kasvatetaan jatkossa ihan vaan parvekkeella.

Salaatit ovat nyt ihan parhaimmilaan; meheviä, kauniita lehtiä penkki täynnä! Nämä ovat olleet tosi hyviä ja säilyneet jääkaapissakin ihan kivasti. Salaattien vieressä on toissakeväänä istuttamani äitienpäiväruusu - se ei ole menettänyt elämänhaluaan kanien suorittamista leikkuutöistä huolimatta vaan on pukannut somia kukkanuppuja. :)

Mansikkapenkissä näyttää myös aika hyvältä: raakileita on yllättävän paljon siihen nähden että mansikan taimet istutettiin vasta viime syksynä. Laitettiin jo oikein rastasverkkokin näille että saavat punastua rauhassa.

Iloa tuottavat myös komeasti kasvaneet isotähtiputket - nämä ovat sellaisia hiukan vaatimattoman oloisia mutta silti minusta tosi kauniita kukkia. Istutin nämä ekana palstavuonna pari vuotta sitten. Kukkia on ollut joka vuosi mutta tänä vuonna jo moninkertainen määrä aiempaan verrattuna. Ihania!

Sitruunapasta katkaravuilla ja kesäkurpitsalla

Sitruunapasta on minusta aivan tör-ke-än hyvää! Voisin syödä sitä kattilallisen kerrallaan. Onneksi on muita perheenjäseniä jotka myös vaativat osansa. Joka tapauksessa teen tätä kerralla paljon sillä tätä santsataan aina. Tai ainakin minä santsaan. Pääasia kuitenkin että pastaa tulee tehtyä kunnon satsi ettei varmasti lopu kesken. :)

Sitruuna on raikasta ja kepeää, tämä pasta sen sijaan ei. Purkillinen mascarponea ja pötkö parmesaania plus oliiviöljy varmistavat salakavalasti ettei tällä ruoalla pääse laihtumaan! Jos rasvamäärä hirvittää, voi tätä tietysti ottaa vain pienen annoksen - jos malttaa. Voi myös luvata itselleen syödä seuraavana päivänä keveämmin ja herkutella sitruunapastalla ihan huolella. Näin minä teen. 



Tällä kertaa laitoin sitruunapastaan mukaan kesäkurpitsaaa, valkosipulia ja katkarapuja mutta pasta toimii loistavasti ilman näitäkin. Kokeilemisen arvoinen lisuke pastaan voisi olla myös lehtikaali - itse en ole vielä testannut mutta tulen kyllä varmasti kokeilemaan sitäkin!

Ohjeen ainekset on mitoitettu kattilalliselle spagettia joten jos teet pastaa vähemmän, voit hyvin puolittaa muiden ainesten määrät.

 Sitruunapasta katkaravuilla ja kesäkurpitsalla, resepti

• Spagettia (tai muuta pastaa) reilusti

• 250 g mascarpone-juustoa
• 2 kpl sitruunaa
• 130 g parmesaania raastettuna (Esim. Parmigiano Reggiano, Nuova Castelli stick )
• Pippuria myllystä

Lisäksi esimerkiksi

• Pienehkö kesäkurpitsa kuutioina
• 1 kpl valkosipuli  viipaleina
• 300 g katkarapuja sulatettuna ja valutettuna

Sulata katkaravut, kuutioi kesäkurpitsa ja viipaloi kuoritut valkosipulin kynnet. Raasta parmesaani valmiiksi. Keitä pasta ohjeen mukaan, valuta lävikössä ja lorauta päälle oliiviöljyä jotta pasta pysyy irtonaisena. Paista kesäkurpitsaa, valutettuja katkarapuja ja valkosipulia reilussa öljyssä, mausta mustapippurilla.

Kaada spagetti, paistetut katkaravut, kesäkurpitsa ja valkosipuli kattilaan, lisää joukkoon mascarpone ja parmesaani. Pese sitruunat huolellisesti ja raasta muiden ainestan päälle sitruunoiden keltainen pintakuori.

Kääri hihat ja sekoita ainekset - tämä vaatii voimaa jos olet keittänyt ison kattilallisen spagettia! Kun olet saanut ainekset hyvin sekaisin, laita pasta tarjolle ja kuuntele muiden ruokailijoiden ihastuneita kehuja. :)

Kesäkuun puutarhakuulumisia parvekkeelta ja vähän palstaltakin

Puutarhapalstalla kasvu jotenkin junnaa mutta onneksi parvekkeella sujuu hiukan paremmin! Tomaatit kukkivat ja kukkalaatikkoon istuttamani kääpiösamettikukatkin pukkaavat ihan ekoja kukkanuppujaan, jee! Onneksi laitoin osan kääpiösamiksista partsille  – palstalla suurin osa taimista nimittäin heitti henkensä. :/

Parvekkeen kääpiösamettikukissa on ensimmäiset kukkanuput.

Olen kylvänyt kääpiösamettikukan siemeniä palstalla nyt myös suoraan maahan ja ovat nuo onneksi itäneet. Kunnon kasvuun menee kyllä vielä aikaa, varsinkin kun kelit ovat mitä ovat. Positiivisena asiana täytyy sanoa että ainakin maa on nyt kunnolla kosteaa myös syvemmältä eikä pelkästään pinnasta. Tulis nyt vaan vielä lämmintä.

Mutta takaisin parvekkeelle: nämä herneet on laitettu kasvamaan jokunen viikko sitten ostetuista tuoreista herneenpaloista. Mies löysi yhdestä palosta herneitä joissa oli selvät juuren alut ja päätti kokeilla josko lähtisivät kasvamaan. Minä mielessäni negailin että ei tule onnistumaan.  Lähtivät kuitenkin hienoon kasvuun samantien, hienoa!

Tuoreista herneistä kasvatetut herneen taimet.

Herne on syväjuurinen ja ja olen joskus epäillyt ettei herne parvekelaatikossa viihtyisi, mutta viime vuonna mies laittoi muutaman sokeriherneen parvekelaatikkoon tomaattien väliin ja niin vaan saatiin parvekkeelta pieni hernesato myös. :) Saa nähdä miten näiden herneiden kanssa käy, pidämme peukkuja!

Etualalla kuvassa on tuollaisissa pienissä turvebriketeissä esikasvatuksessa parsakaalia ja viidakkokurkkua. Palstan suorakylvöt eivät näytä tuottavan tulosta joten kokeilen josko esikasvatuksesta olisi vielä tässä vaiheessa apua.

Joskus toukokuussa kaupunkikävelyllä huomasin että ihmisillä oli parvekkeella laventelia – ihan hyvävoimaisen näköisenä. Siitä rohkaistuneena nappasin Prismasta mukaan viimeiset kolme laventelia kun sellaisia sattui löytymään ja laitoin purkit suoraan kukkalaatikkoon. Laventeli on tosi nätti mutta olen jostain syystä epäillyt ettei se oikein Suomessa menestyisi. Talvettaminen kai onkin aika haasteellista, mutta aika kiva tämä on kesäkukkanakin.

Väleihin tuli steviaa – sillä on ihan nätit lehdet ja kiinnostaa kokeilla voisiko silla vaikka raparperijuomaa makeuttaa ainakin osittain. Myös steviani pukkaavat nyt kukkanuppuja, pitänee napsia ne pois jotta lehdet säilyttävät supermakean arominsa. Jännä miten ne ovatkin makeita – minusta stevia ei näytä yhtään makealta! :D

Laventelin ja stevian lisäksi olen hankkinut uusia taimia myös palstalle, sen verran tuskastuttaa hidas kasvu ja kuukahtaneet taimet. Nämä samettikukat, levisiat ynnä pari yrttiä pääsivät tänään palstan multiin. 

Taimet ovat olleen viikon verran parvekkeella joten ainakaan karaisemisesta ei pitäisi näiden kohdalla kiikastaa! Vettä tuli puutarhuroidessa taivaan täydeltä joten kastelupuoli on myös kunnossa. Ja jospa ne lämpimät päivätkin viimeistään heinäkuussa tulisivat tännekin. Mukavaa juhannusta, tästä se kesä alkaa! :)