Juureksia talveen! Uunissa paahdettu juuressalaatti vuohenjuustolla

Uunijuurekset voi nostaa lisukkeesta myös aterian pääroolin; talvinen salaatti uunijureksista sopivien tykötarpeiden kanssa on ihanan lounas! :) Minä söin juuresteni kanssa uunissa valuvaksi sulanutta vuohenjuustoa ja marinoituja belugalinssejä, oli hyvää! Joku vihreäkin tähän sopisi; joku kiva salaattisekoitus tai vaikka kourallinen vuonankaalia, silputtuja yrttejä jne.

 

Talvinen salaatti juureksista ja vuohenjuustosta

• 3 kpl porkkanoita
• 2 kpl pienehköjä punajuuria
• Pala lanttua
• Ruokaöljyä
• Juoksevaa hunajaa
• Pippuria myllystä
• Ripaus suolaa
• Mausteita, esim oreganoa tai murskattuja korianterin siemeniä (minulla oreganoa)

•  Vuohenjuustokiekkoja (ts. viipaleita homejuustosta) 
• Salatiin lisäksi esim: marinoituja linssejä, säilykepapuja, vuonakaalia, salaattisekoitusta, tuoretta persiljaa tms. yrttiä silputtuna... jne. 

Keitä punajuuret kypsiksi tai melkein kypsiksi, jäähdytä ja kuori. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Kuori porkkanat, halkaise ja pätki reiluiksi paloksi, kuori ja paloittele myös lanttu. Voit halutessasi esikypsyttää porkkanoita ja lanttua höyryttämällä, se lyhentää uunitusaikaa.

Lohko punajuuret uunivuokaan. Levitä muut juurespalat punajuurten viereen. Lorauta päälle hieman ruokaöljyä (rypsi- tai auringonkukka) sekä hunajaa. Mausta suolalla ja pippurilla sekä oreganolla tai korianterilla. Kypsennä uunissa vartin verran tai kunnes juurekset alkavat olla napakan kypsiä, lisää päälle vuohenjuustokiekkoja. Lisää lämpöä 225 asteeseen ja paahda vielä tovi ylemällä tasolla grillivastuksella kunnes vuohenjuusto sulaa nätisti.

Lisää lautaselle unijuuresten ja vuohenjuuston seuraan esimerkiksi marinoituja linssejä, vuonankaalia tai muuta salaattia ja vaikkapa granaattiomenan siemeniä. Minulla oli belugalinssejä ja ne kyllä täydensivät juureksia mainiosti! :)

Jäälinnaa rakentamassa! :)

Pääkaupunkiseudulla on tänä talvena ollut ihan mahtava jäälinnavillitys! Facebookin kaupunginosaryhmissä on oraganisoitu tai "organisoitu" yhteisiä jäälinnanrakenusprojekteja - hommaan on riittänyt että ollaan sovittu paikka ja aloitusaika. :)

Ihmiset ovat keräneet tyhjiä litran maitotölkkejä jäätiilien rakenusta varten ja jäädytelleet kirkkaita ja vesivärein tai elintarvikevärein värjättyjä jäätiiliä.

Tämä oli "äipän tiili". Koska se on pinkki. :)

Rakentajia oli välilä ruuhkaksi asti mutta kaikki pääsivät muraamaan. :)

Sovittuna ajankohtana ollaan sitten pakattu jäätiilet pulkkaan, saavuttu paikalle ja ryhdytty hommiin! Ihan huikean hienoja linnoja on rakentunut muun muassa Vantaan Korsoon, Arabianrantaan ja nyt tänne Haagaan. :)

Meidän jäälinnan rakennettiin suosittuun leikkipuistoon. Me saavuttiin paikalle kun linnaa oltiin jo rakennettu hyvän matkaa, mutta uutta porukkaa saapui paikalle jatkuvasti. Haagan jäälinnaa oli rakentamassa varmasti satoja ihmisiä!

Meillä oli neljä jäätiiltä - eilen hoksattiin tämä tapahtuma ja laitettiin saatavilla olevat purkit vettä täyteen ja partsille jäätymään. Hyvin päästiin noillakin meininkeihin mukaan! Tiilet kiinnitetiin paikalleen sohjolla; mukana oli lämmintä vettä, ämpäreitä ja lapioita. Ämpäriin vettä ja lunta, lapiolla sekaisin ja muuraushommiin!

Harvoin näkee talvikelillä leikkipuistoa niin täynnä porukkaa. Leikkipuisto paikkana oli tosi hyvä; ne (pienimmät) rakentajat jotka halusivat välillä puuhata jotain muuta, pääsivät vapaasti kavereitten kanssa möyrimään lumihankeen, keinumaan tai laskemaan mäkeä leikkipuiston kalliolta.

Siinä vaiheessa kun me saavuttin paikalle, sateenkaarenkirjavan muurin korkeus oli suunilleen metrin. Kun puolentoista tunnin päästä lähdettiin pois, lähenteli korkeus kahta metriä - ja rakentaminen jatkui edelleen!

Saa nähdä miten huikea tuosta vielä tulee - jos vaan saa olla rauhassa kaikenlaisilta potkiskelijoilta. Pakkasia on luvassa edelleen joten tiilien jäädytystä voi jatkaa vielä hyvän aikaa. :)

Tällaiset projektit on kyllä ihan huikean hauskoja! :) Naapurusto kokoontuu yhteen, mummot ja vaarit ja lapset ja kaikki tekevät yhdessä jotain kivaa - eikä tämä tosiaan ole ilmeisesti vaatinut edes hirveän työlästä organisoimista, ollaan vaan tultu ja tehty. Toivottavasti tämä meidän linna pysyy ehjänä pitkään! Ensi vuonna uudestaan, kunhan kelit vaan suosivat!

Pulkkapäivä ja talvisia ajatuksia

Nyt on pakkasta ja lunta! Ihan piti puuta halata kun oon niin tohkeissani! x) Talvi on nyt tosiaan tullut, ei epäilystäkään.  On ollut kipakoita pakkasia ja lumipyryä. Talvimeininkiä!

Olen arponut useampana päivänä etätyöpäivän ja toimistolle lähdön välillä: viimeviikkoisen perjantaiaamun -28 astetta (Hhhhhrrrrrrrrrr!!!!) sai jäämään kotitoimistolle, tämän aamun ”lumikaaokseen” sen sijaan uhkarohkeasti lähdin.

Blogistin työmatkan lumikaaos oli onneksi ihan hallittavissa.

Minun työmatkallani lumisade ja kertyneet pari-kolmekymmentä senttiä kevyttä pakkaslunta oli lopulta aika iisiä. Keskustassa ja raideliikenteessä varmaan on ollut eri meininkiä. Jokunen autoileva työkaverikin tuli toimistolle tänään tunnin myöhässä auraamattomien teiden vuoksi.

Talvella on puolensa ja puolensa. Mulle tämä juuri saapunut talvi on näyttäytynyt jotenkin tavallista lempeämpänä pakkasista sun muista huolimatta.

Tämän talven lumi on jotenkin ihan erilaista; taivaalta ei ole tullut märkiä rättejä eikä kaduilla ole tarvinnut kahlata nilkkoihin asti yltävässä kuraisessa sohjossa.

Kun lunta on satanut, se on ollut kimaltavaa, leijailevaa, kevyttä ja kaunista!

Silloinkin kun lunta on tullut pyryttämällä, ei tuuli ole tunkenut hiutaleita voimalla naamaan ja kaula-aukosta sisään vaan lumi on satanut jotenkin nätisti ja ”järjestyksessä”. Alaspäin, hillitysti tuulen liikkeitä myötäillen.

Viikonloppuna päästiin ensimmäistä kertaa pulkkamäkeen ja suksiakin lapset kokeilivat. Latuja täällä ei vielä ole, lumikerros oli liian ohut latukoneita varten mutta puistoissa pystyi jo nurmikoilla hiukan sivakointia kokeilemaan.

Parasta on kuitenkin ollut pulkkamäki, sellainen jossa kesällä kasvaa heinikkoa niin että ohuemmallakin lumikerrroksella voi jo laskea! Just niin kuin tuo meidän pulkkamäki Peikonhammas, vanhan hyppyrimäen alastulorinne. :)

Vuosikymmeniä sitten mäkihyppy oli ihan yleinen harrastus ja Helsingissäkin oli hyppyrimäkiä siellä sun täällä. Hassua ajatella että täällä meidänkin lähiössä on joskus hypätty mäkeä!

Nuo paadet ovat vanhan hypyrimäen tukirakenteita, pulkkamäen yläpuolella.

Aikamoista että aikoinaan lapset ovat suksineen menneet mäkihyppymäkeen melkeinpä siinä missä luistelukentällekin..!

Pulkkamäessä oli viikonloppuna väkeä ja hyvinhän tuo mäki näytti luistavan. Punaisia poskia, innostunutta meininkiä, sitä oli hauska seurata. Itse en mäkeen nyt mennyt, annan kiukuttelevan polveni levätä; se ei oikein tykkää jyrkän ylämäen kiipeämisestä.

Sillä aikaa kun toiset laskivat mäkeä, minä keskityin valkoiseksi muuttuneen maiseman ihmettelyyn ja untuvankevyen lumen pöllyttelyyn. Oli aika ihanaa sekin!

Käpristyneet kallioimarteet

Pulkkamäen vieressä kasvoi kesällä karhunputkia (?) ja mesiangervoja. Nyt ne ovat komeita "talventörröttäjiä". :)

Pumpulia mustikanvarpujen seassa.

Minulla on aina ollut talveen hiukan ongelmallinen suhde mutta nyt tuntuu että ehkä – ehkä tästäkin vuodenajasta voi oikeasti tykätä! :) (Pidätän itselläni silti edelleen oikeuden nurista ja nillittää jos säätyyppi muuttuu)

Eilen postiluukusta kolahti Hyötykasviyhdistyksen siemenluettelo. Mitämitä, vastahan tässä on orientoiduttu talveen!

Aika hyrisyttävän mukavaa oikeastaan; ulkona on nättiä vaikka onkin eteläsuomalainen talvi ja nyt on (Hyötykasviyhdistyksen) virallinen lupa suunnitella jo kevättä.  On ihan sellainen olo että kyllä tästä talvesta selvitään vaikkei talviunta saakaan nukkua. x) Päiväkin jo pitenee!

Puolukkahilloa pakastetuista marjoista

Itsetehty puolukkahillo voittaa kaupan hillot mennen tullen! :) Itsetehdyssä hillossa on vahva marjan maku ja sokerin määrää voi säädellä omien mieltymysten mukaan. Meillä puolukkahilloa tehdään pakastetuista puolukoista aina tarpeen mukaan.

Syksyllä puolukka-aikaan kaikenlaista hilloamista ja säilömistä on tullut syksyn mittaan tehtyä jo aikalailla, joten puolukoiden pussittaminen suoraan pakkaseen sen kummemmin käsittelemättä on houkutteleva ja helppo vaihtoehto. Eikä ollenkaan huono sellainen; pakastetuista puolukoista saa mainiosti tehtyä hilloa ja mehua keskellä talvea ja kevättäkin.

Hyvällä omallatunnolla ja hyvin tuloksin myös oikaisen yhdestä hilloamisen perussäännöstä: en kuumenna purkkeja ja kansia näiden pakkaspuolukkahillojen kanssa. Pakastemarjoista teen hilloa kerrallaan aika vähän ja otan sen käyttöön melkeinpä heti.

Muutaman viikon vuoksi en ole purkkeja siis tavannut kuumennella. Hillon ei tarvitse säilyä kuukausitolkulla umpipurkissaan ja toisekseen puolukka on ihan luonnostaan erittäin hyvin säilyvä marja. 

Hillon voi tehdä tavallisella sokerilla tai hillosokerilla, ihan oman maun mukaan. Meillä käytettiin tällä kertaa hillosokeria. Valmistusvaiheen erona on sokerilaaduissa on lähinnä se, että hillosokeria keitetään pidempään marjojen kanssa. Näin siksi että riittävän pitkään keitettäessä hillosokeriin lisätty hyytelöimisaine pektiini aktivoituu ja hyydyttää hillon. Puolukoissa (etenkin hiukan raaoissa) pektiiniä on kyllä jo luonnostaan joten mitenkään välttämätöntä ei erikoissokeri puolukkahillolle ole.

Tavallista hilloa käytettäessä sokerin voi hyvin lisätä hillonkeiton loppupuolella, hillosokeria taas aletaan lisätä hilloon heti kun marjat höyryävät. Näinsokerille saadaan pidempi keittoaika. Hillon voi valmistaa myös puolukkasurvoksesta; 3 dl hillosokeria on sopiva määrä puolelle litralle survosta. Tämä ohje soveltuu myös tuoreiden puolukoiden hilloamiseen.

Puolukkahillo hillosokerista, resepti

• 1 l puolukoita
• 0,5 dl vettä
• 3 dl hillosokeria

Kaada kattilaan jäiset puolukat ja tilkka vettä, kuumenna. Sekoita välillä että marjat sulavat ja lämpiävät tasaisesti. Kun marjat ovat sulaneet ja seos höyryää, lisää joukkoon pikkuhiljaa sokeri. Keitä marjoja ja sokeria vartin verran, tölkitä puhtaisiin hillopurkkeihin.

Minä rutistelen keittämisen aikana lusikalla marjoja rikki kattilan reunaa vasten jotta hillosta tulisi survosmaisempaa, mutta voit hyvin jättää marjat myös kokonaisiksi. :)