Puikahdus palstalle

Sää on suosinut palstaviljelijää sillä tavalla että kastelureissuja ei ole tavinnut tehdä! :D Eilen ehdin mukavasti piipahtaa viljelyksillä parin iiiison sadekuuron välissä, aurinkokin ehti pilkahataa palstalla ollessa. Sade ja suht lämpimät säät ovat saaneet palstan räjähtämään kasvuun ja kukkaan. :)

Vaikka palsta ei juuri nyt kastelua vaadikaan, on viljelijän silti ihan hyvä käydä tiluksilla pitämässä kasvustoa ruodussa. Ettei käy kuten tuossa yläpuolen kuvassa; tasan tuossa kukkien kohdalla menee (tai no, meni) hernepenkin ja kukkapenkin välinen käytävä.

Kehäkukat saavat meillä mellastaa melkeinpä mielensä mukaan; en nypi taimia pois vihannes- tai kukkapenkkien reunoilta elleivät vie tilaa varsinaisilta vihanneksilta tai perennoilta. Käytävälle taipuilu ei ole niin vakavaa. Siirrän kukat vaan syrjään jos on tarvetta mennä juuri tuolle käytävälle. x)


Tänä vuonna meillä ei ole ollut hernekärsäkkäitä, jee! Herneen taimet ovat saaneet itää ihan rauhassa. Kasvuvauhti ei Onward-lajikkeella ole ollut mitenkään vauhdikasta, mutta hengissä ovat ja hyväkuntoisen näköisiä. Ja kaipa tuo herneiden kasvu on joka tapauksessa pidemmällä kuin viime vuonna.

Keväällä ensimmäiseksi kylvetty porkkanamaa on varsin pörheä. Ja aika mukavan kokoisia harvennusporkkanoita sieltä jo tulee.

Tässä vaiheessa harventaminen on jo ihan kiitollista puuhaa; näitä porkkanoita voi jo viedä kotiinkin.


Isotähtiputkista tykkään kovasti ja tänä vuonna istutin muutamaa uuttakin lajiketta. Ylemmässä kuvassa jo muutaman vuoden kasvanutta perusmallin tähtiputkea ja alla pinkimpi versio Pink Pride. Ihana väri!



Taivas tummui aika ukkosmaiseksi. Jyrinääkin kuului mutta ehdin alta pois ennen uusia sateita. Hennonväriset myskimalvat näyttivät auringonpaisteessa aika kivalta synkeää taivasta vasten.

Etualan parsakaalit ovat jonkin verran kärsineet ötökkäyökkäyksistä. Jokunen kaalintaimi on kaluttu ihan rangaksi mutta nämä ovat toistaiseksi ihan elinkelpoisen oloisia. Aiemmin meidän palstalla ei kaaliötököistä olekaan juuri haittaa ollut.



Pavuilla on nyt salot, mutta olivat ehtineet alkaa kietoutua maisseihin ennen salkojen laittamista. Maissit vaan ei tahdo pysyä papujen kasvuvauhdissa. x)

Sitruunakurkku on kukkinut jo jonkin aikaa mutta yhtään kurkun alkua ei vielä näy. Saas nähdä tekevätkö satoa. Tavallisissa avomaankurkuissa pikkuisia kurkunpoikasia onneksi jo näkyy.

Tämä salaattikaunokainen on joko talvehtinut (!!!) tai kylväytynyt itsekseen. Tällaisia lajikkeita mulla ei tänä vuonna ollut siementen joukossa ja salaattipenkkikin on nyt ihan toisaalla. En muista lajikkeen nimeä, mutta hurjan hyvä salaatti on. Hyvänmakuista satoa tulee pitkään. Olen tästä salaatista kerännyt alimpia lehtiä jo viikkojen ajan ja edelleen tämä tekee miedon maukkaita ja rapeita lehtiä. Yritän ottaa siemeniä talteen tänä vuonna jos sattuu kukkimaan. :)

Nyhtökauraa maistettu ja Löylyn ravintola koettu!

Phuuh, kiirettä pukkaa! Josko porukkaa jäis tän viikon jälkeen lomalle ja töissäkin tahti vähän rauhoittuisi..! Tämän päivän onneksi katkaisi mukavasti palaveeraus kaupungilla ja lounas siinä paljon puhutussa Jasper Pääkkösen Löylyssä. Ei saunottu mutta mukava kokemushan tuo ravintolan lounaskin oli.

Ihan  viihtyisä ja ihan tyylikäs oli ravintolatila, ei mikään pönötysmesta kuitenkaan, onneksi! Ikkunaseinä merelle on kyllä tosi jees, oli mahtavaa katsella (melkein) myrskyävää merta rankkasateen kourissa. On vaan niin siistiä istuassa sisällä lämpimässä kun ulkona tuulee ja vettä tulee taivaan täydeltä! Terassia näytti olevan paaaljon, että kyllä tuo hyvälläkin säällä varmasti varsin kiva paikka on. ;)

Lounaslistalla oli tänään Jasperin kalakeiton sun muun lisäksi myös nyhtökaurapastaa. Mikä tuuri, tuskinpa nyhtistä tuollakaan joka päivä on tarjolla! Sitä oli kokeiltava kun kerran tilaisuus sattui kohdalle. Kaupasta tätä ihmeainesta ole vielä onnistunut bongaamaan.  Löylyn nyhtispasta-annos oli reilu ja pasta nyhtökauroineen täyttävää eli nälkä ei jäänyt. Vihreät pavut annoksessa olivat mukava lisä. Papujen laji jäi epäselväksi, olivat aika pieniä härkäpavuiksi. Soijapapuja ehkä?

Kastikkeelta nyhtökaura ilmeisesti vaatii aika paljon, nyhtis kun itsessään ei makua ilmeisesti ruokaan juuri tuo. Tässä annoksessa kastike oli maultaan ihan jees, ei tuo kokonaisuus nyt varsinasta gurmeeta ollut mutta arjen lounaaksi silti vallan hyvää. Suutuntuma nyhtökaurassa tosiaan muistuttaa hiukan nyhtöpossua mutta tämä kasvisversio on helpommin pureskeltavaa kun paloissa ei ole lihan säikeitä. Mutta siis tykkäsin rakenteesta kyllä. Voisin kyllä tilata tuon annoksen toisenkin kerran. Hintakaan ei ollut mitenkään mahdoton; 12 euroa.  Kaverin kalakeittoannos oli myös ihan reilun kokoinen ja kuulemma oikein kelvollinen myös. :)

Vaikka Löylyn lounaalla viihdyinkin, ei tuosta mulle vakkaripaikkaa tule; on sen verran syrjässä omilta vakioreiteiltä. Vaan tuskin tuo ilman asiakkaita silti jää; turisteja, eläkeläisiä, lapsiperheitä ja nuoria kaveruksia tuolla tuntui sen verran paljon parveilevan. Menestystä putiikille, ihan hauska konseptihan tuo saunoineen ja ravintoloineen on! :)

"Kun lehtisalaatti oli loppu" -salaatti, raikas ja hyvä! :)

Aterian kasvisosiona tykkään vihersalaatista varsinkin kesällä - se keventää kokonasuutta ja kuuluu asiaan. :) Vaan mitä jos palstalta tuodut salaatit on loppu ja kaupassakaan ei millään viitsisi käydä? Tutkitaan varastot ja hyödynnetään mitä löytyy!

Toisinaan hymähtelen erilaisille "jämäohjeille" joissa nyt ihan sattumalta jääkaapista löytyy pala herkkujuustoa jne. (onhan niitä varmasti oikeasti jäminäkin mutta silti), mutta tällä kertaa mulle kävi niin että meillä oli ihan aivan ihania "jämäaineksia" salaattia varten. :P  Tykkäsin tästä lisäkesalaatista sen verran paljon että saatanpa joskus ostaa näitä aineksia ihan vaan tätä tarkoitusta varten jatkossa.

Sisäsalaattikokeilun vuonankaalit onnistuivat tosi hyvin (tosin ovat olleet suurimman osan ajasta parvekkeella) ja sitä onkin hyödynnetty meillä paljon. Jääkaapista löytyi sen kaveriksi pala vesimelonia, retiisejä ja kurkkua sekä avokadoa ja vielä kaiken lisäksi thaibasilikaa - se on ihanaa! Tämä viimeinen on mun uusin suosikkiyrttini; toimii salaateissa ihan hullun hyvin; maistuu kevyesti anikselta ja istuu hyvin kaikenlaisen muun tuoreen ja raikkaan sekaan. Mutta siis, tässäpä aineslista erääseen jämäsalaattiin:

Raikas salaatti ilman lehtisalaattia, ainekset

• Reilu kourallinen vuonankaalia parvekkeelta
• Pala vesimelonia kuutioituna
• Pala kurkkua kuutioina
• Viisi (noin) retiisiä sivuina
• Puolikas avokado kuutioina
• Thaibasilikan jämät

Pilko ainekset, yhdistä ja pyöräytä sekaisin. Tarjoa lisukkeena. Nam! :)

.

kana-pastasalaatti, broileri-pastasalaatti

Tämä salaatti on ruokaisa ja hurjan maukas, yksi lempisalaateistani! Aurinkokuivattujen tomaattien öljy on helppo ja herkullinen kastike salaatille ja mukaan voi halutessaan lorauttaa myös hieman säilykepersikoiden lientä.

Hedelmäosuus voi toki olla tuorettakin! Itse olen niin tottunut käyttämään tässä säilykepersikkaa etten siitä osaa luopua. Tuore ananas saattaisi tässä toimia hyvinkin, varsinkin grillin kautta käytettynä.Tai nektariinit! Täytyy muistaa kokeilla kun ovat sesongissa. :)

Tuore basilika sen sijaan on "must", olennainen osa salaattia, sitä ei voi korvata. Vihersalaatiksi voi käyttää melkeinpä mitä vain. Parhaiten rakenteensa säilyttävät friseesalaatti ja jäävuorisalaatti ovat omia suosikkejani. Salaatin voi tietysti myös rakentaa vihersalaattipedille jolloin lopputulos on kauniimpi, itse kuitenkin tykkään möyhätä kaiken sekaisin jolloin maut pääsevät paremmin oikeuksiinsa.

Jos oikein haluaa pröystäillä ainesten määrällä ja makujen runsaudella, voi salaatin sekaan vuolla jotain vahvanmakuista kovaa juustoa. Tällä kertaa salaatin juustona oli herkullinen, parmesaanin tyyppinen vuohenjuusto. Parmesaanityyppiset juustot ylipäätään käyvät tähän hyvin, ja miksei myös esimerkiksi maukas gruyere, vaikka pehmeämpi juusto onkin.

 Kana-pastasalaatti, resepti

• 7 dl värikästä perhospastaa
• 1 kpl kanaliemikuutio pastan keitinveteen
• 1 kpl grillattu tai paistettu broilerin rintafile kuutioituna (voit laittaa enemmänkin)
• 1 prk säilykepersikoita (pieni) kutioituna
• 1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja (öljyyn säilötyt, suikaleina)
• 1 kpl basilikaruukku
• vihersalaattia
• aurinkokuivattujen tomaattien öljyä 
• persikoiden lientä
• mustapippuria myllystä

Halutessasi lisää myös nämä

• iso kourallinen kirsikkatomaatteja puolitettuina
• pieni pala kovaa juustoa (esim. parmesaani) lastuina tai muuta vahvaa juustoa (esim. gruyere) kuutioina

Keitä pasta kypsäksi, valuta ja lorauta aurikokuivattujen tomaattien öljyä joukkoon. Anna jäähtyä. Kuutioi kypsä broileri, puolita kirsikkatomaatit ja suikaloi aurinkokuivatut tomaatit elleivät ole valmiiksi suikaloituja.

Paloittele myös persikat. Revi basilikanlehdet ja salaatti, rouhaise sekaan mustapippuria ja vuole lastuja parmesanista. Sekoita ainekset ja anna maustua jääkaapissa. Tämä salaatti on melkeinpä vielä parempaa seuraavana päivänä! :)

Puutarhurin superviikko!

Soma pieni keltareunapikarililja! :) Näitä nousi maan pinnalle isosta sipulikasasta kaksi - ylättävän pieniä ovat, en tiedä johtuko olosuhteista vai onko lajiominaisuus. Kauniita nämä ovat joka tapauksessa. :)

Oh ja vau mitkä säät! Helatorstai oli upea, tämä päivä on ollut upea ja viikonlopustakin vaikuttaisi tulevan aivan kertakaikkisen hieno!

Torstain arkipyhä vietettiin palstalla; perheen miehet käänsivät maata ja levittelivät kanankakkaa, minä kitkin voikukkia ja huseerasin ympäriinsä suunnitellen mitä minnekin laitetaan. Nyt on lavakaulukset paikoillaan ja kukkapenkit hetken ajan siistejä. :) Mukana oli joitakin siemeniäkin mutta kun palsta-alueen kesävettä ei ole vielä avattu, ei vielä laitettu siemeniä multiin. Viikonloppuna ehkä laitetaan, oli vettä tai ei, otan sen verran vettä mukaan että saan ainakin ekat retiisit kylvettyä!

Tässä kukkii villitulppaaneihin kuuluvat parvitulppaani. Tämä kaunokainen on menestynyt palstalla aika mukavasti. "Tulppaanipenkkiin" istutetut pensasvadelmat eivät ole tulppaaneja häirinneet.

Lapset ovat nyt jo sen verran isoja että haluavat ja saavat liikua vapaammin palsta-alueella ja sen ympäristössä. Siellä he ajelevat pyörillään, juttelevat muiden palstalaisten kanssa tutkivat lähimetsiä.

Torstain tutkimusretkissä ilahdutti erityisesti poikien sienilöytö; palstojen reunamailla kasvaa näemmä korvasieniä! :O Minä en ole ikinä koskaan missään aiemmin koko elämäni aikana korvasieniä nähnyt mutta nytpä näin kun pojat sellaisia löysivät. :)

Ihka ensimmäinen koskaan näkemäni korvasieni. Tämä lienee lehtokorvasieni väristä päätellen..?

Nämä yksilöt ovat ilmeisesti lehtokorvasieniä; jonkin verran niitä tavallisia vaaleampia, lukemani perusteella maultaan miedompia ja ilmeisesti myös myrkyttömiä tai ainakin vähämyrkkyisempiä. Kun lajista ei ihan satavarmaksi voi mennä sanomaan, pitä nämäkin kiehautella samaan tapaan kuin muutkin korvasienet. 

Kirjopikarililja ilahduttaa jälleen. :)

Viimekeväinen ihastukseni kirjopikarililja kukkii taas kauniisti. Sen viereen laittelin syksyllä toisen ihastuttavan kasvin, keltareunapikarililjan pieniä ruttuisia sipuleita ja kyllähän niitä kaksi nousi maan pinalle asti. x) Mutta voi miten pikkuisia ne ovat!

Luulin niiden olevan samaa kokoa kirjopikarililjan kanssa mutta nämä ovatkin tällaisia pieniä söpöläisiä. :) Hurjan nättejä tällaisenakin. Tässä on nyt kesä aikaa pohtia laitanko noita syksyllä uudestaan vai luovutanko kun eivät kovin hyvin itäneet. Oishan nuo ihania mutta.

Ensimäinen raparperisato.

Eka raparperisato on nyt kerätty. Ihania, rapeita, punaisia varsia! Eivät nuo isoja tosiaankaan vielä ole mutta kun meidän raparperipuska on aivan valtaisan iso, voi näitä ensimmäisiä pieniä varsia kerätä ihan huoletta sadon lainkaan kärsimättä. 

Kääpiösamettikukan taimet ovat kasvaneet tasaisen vahvasti.

Kotona taimet ovat nauttineet valosta ja lämmöstä. Kääpiösamettikukan taimet ovat suorastaan ylvään jämäköitä ja maissikin on intaantunut jo hyvään kasvuun. Parskaalin hontelot taimet siirsin turvebriketeistään maitopurkkeihin mutta edelleen nuo rentoilevat miten sattuu. x) Ne eivät edes yritä suoristautua; mieluummin jatkavat kasvua siitä mihin asentoon ovat jääneet, onneksi edes jonkin verran ylöspäin kuitenkin.

Maissin taimet. Jotkut lehdet ovat ottaneet osumaa kasvihyllyn lampuista, muuten taitavat voida ihan hyvin.

Rentoa meininkiä. Parsakaalin taimilla ei ole ilmeisesti aikomustakaan ojentautua ylöspäin.

 

Viidakkokurkut ojentelevat hentoja varsian. Suunittelevat kasvihyllyn valtausta selvästi!

Kotipihalla kevään vihreys on suorastaan räjähtämäisillän..! Joka päivä on vehreämpää kuin eilen ja kohta täällä kukkivat jo kielotkin. Niitä näillä hoodeilla riittää! Kielojen kukinta-aikaan tekisi mieli kävellä ulkoilupolkuja silmät kiinni ja vain nuuhkia huumaavaa tuoksua.

Kielot ovat nousseet melkein yhdessä yössä - joissakin näkyy jo kukkanuppujakin!

Vapun perunasalaatti x 2, oliivi-tomaatti ja perinteinen

Perunasalaattia voi varioida vaikka kuinka! Tänä vappuna perunasalaatteihin (joo, tehtin kaksi) lisäiltiin kaikenlaista mitä jääkaapista löytyi; vain perunat ja yrtit ostettiin tähän ihan varta vasten. Ruohosipuli tosin saatiin jo omasta maasta. :)

Ulkomaiden uusia perunoita on kaupoissa jo tarjolla joten tehtiin salatti tällä kertaa niistä. Kyllä ne perunasalaatissa menevät oikeinkin hyvin vaikka hiukan pehmeitä olivatkin. Parhaiten salaattiin sopivat kuitenkin kiinteät perunalajikkeet kuten siikli; pehmeämmät voivat mennä muhjuksi kun ne pilkotaan ja salaattia sekoitetaan.

Toinen salaatti oli välimerellishenkinen mutta perunoita pilkkoessa alkoi houkuttaa myös perinteisempi perunasalatti. Säästin osan perunoista siihen - kun nyt sattui jääkaapissa olemaan sopivasti kermaviilipurkin ja majoneesin jämät. Ne toimivat kastikkeena hyvin. Kaprispurkin viimeiset puolestaan solahtivat välimerellisempään versioon.

Jottei herkuttelu olisi jäänyt "vain" vappupäivälliseen, käytiin tänään aamupäivällä myös kaupunginosan vapputapahtumassa syömässä makkaraa ja vohveleita samalla hienoa puhallinmusiikkia kuunnellen. Lapsille oli makkaroiden ynnä muun herkun lisäksi monenlaista ohjelmaa onginnasta keilaukseen. Kiitokset järjestäjille ja Helsinki Brass Quartetille, oli kivaa! :)

Ostin myös pullon simaa kun omat jäi tekemättä. Kirkonmäellä järjestettiin tämä kyseinen tapahtuma ja simanmyynnistäkin vastasi seurakunta - hyvin tulivat kierrätetyksi simahommissa nämäkin pullot. x)

 

Oliiveilla ja aurinkokuivatuilla tomaateilla maustettu perunasalaatti vapuksi, resepti

• Vajaa kilo perunaa (suunnilleen, tämä on arvio)
• 3 dl pilkottuja vihreitä papuja pakkasesta
• 20 kpl mustaa kalamata-oliivia pilkottuna
• 1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja viipaleina + tomaattien öljyä kastikeeksi
• Pieni nippu ruohosipulia silputtuna (tai pari kevätsipulin vartta pilkottuna tai punasipulia renkaina tai pienempänä silppuna)
• 1 rkl kapriksia silputtuna (voi laittaa enemmänkin, meillä oli tämän verran)
• Tuoretta basilikaa
• Rucolaa
• Mustapippuria myllystä
• Hieman suolaa myllystä

Keitä perunat ja jäähdytä. Uusiin perunoihin voi jättää kuoret, vanhat perunat kuoritaan. Paloittele sopivan kokoisiksi suupaloiksi. Silppua kevätsipuli, poista oliiveista kivet ja paloittele oliiveja hieman. Pieni halutessasi myös kapriksia.

Sulata pavut kiehauttamalla hetki suolalla maustetussa vedessä, jäähdytä kylmän veden alla ja valuta. Kaada perunoiden joukkoon joukkoon valutetut pavut ja aurinkokuivatut tomaatit (meillä oli valmiiksi viipaloituja) sekä tomaatien öljyä. Jos salaatti tuntuu vielä kuivalta, sekaan voi laittaa lisäksi oliiviöljyä. Mauta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. Revi isoimpia basilikanlehtiä hiukan pienemmäksi ja sekoita joukkoon yhdessä rucolan kanssa. Perunasalaatti on parhaimmillaan seuraavana päivänä.

Perinteisempi perunasalaatti vapuksi, resepti

• Vajaa kilo perunoita (suunnilleen)
• 2 kpl granny smith -omenoita kuutioituna
• Muutama pieni herkkukurkku kuutioituna
• Pari kevätsipulin vartta pilkottuna
• 1 rkl kapriksia pieneksi silputuna  
• 0,5 dl majoneesia (voi laittaa enemänkin, meillä oli tämän verran)
• 1 dl kermaviiliä (voi laittaa enemänkin, meillä oli tämän verran) 
• Sinappia kastikeen mausteeksi maun mukaan
• Pieni loraus valkoviini- tai omenavinietikkaa
• (meillä kastiketa jatketiin vielä hieman maustamattomalla jugurtilla)
• (tillisilppua koristeluun)

Pilko salattiainekset ja sekoita kastikkeen ainekset (kermaviili, majoneesi ja jugurtti sekä pieni loraus valkoviinietikkaa ja sinappi) erikseen. Kaada kastike salaatin päälle, sekoita ja mausta vielä tarvittaessa ripauksella suolaa.

Kalayllätys naapurilta ja uunissa paahdetut parsat

Naapurit! <3 Juteltiin erään meidän rapun miehen kanssa niitä näitä pihalla tuossa yhtenä päivänä ja pois lähtiessään mies kysäisi että syödäänkö meillä kalaa. Ja kun vastaus oli myöntävä, tarkensi tämä että kelpaisiko meille silakka; käyvät poikansa kanssa silakkaa kalastamassa Lauttasaaren sillalla ja kalaa tulee yli oman tarpeen. Tottahan meille silakka kelpaa! :) Se on yksi meidän suosikikaloista! Ja jos saadaan vastapyydettyä silakkaa suoraan kotiin toimitettuna niin eihän tuohon voi sanoa muuta kuin ison kiitoksen. :)

Niinpä sitten saatiin pari kiloa tuoretta silakkaa - ja minä pääsin perkuuhommin. Hetken sormi suussa ihmeteltyäni kaivoin Kotiruoka -kirjan kaapista (siitä löytyy ohjeet kaikkeen mikä liittyy ruuanlaiton perusteisiin) ja ryhdyin hommiin ohjeiden mukaan. Helppoahan se perkaaminen lopulta oli.

Enemmän päänvaivaa ja harjoittelua tuotti fileoiminen. Se tehdään ihan vaan sormilla. Selkäruodot eivät meinanneet millään irrota nätisti ja hetken googlailun jälkeen selvisi että kun silakka on tosi tuoretta, ei ruoto niin helposti irtoa. Seuravana päivänä homma sujuikin jo paremmin. Mutta on siinä hommaa! Harjoituksen puutetta toki, kyllähän tuohonkin rutiini tulee kun aikansa tekee.

Marketin tiskiltä saisi koneella siivottua silakkafiletä juu, mutta kun tiedän että kala on kotikaupungin rannoilta alakerran naapurin pyytämää, käsittelen kalat enemän kuin mielelläni ihan omin kätösin. Tää on näitä tunnetason tai ties minkä henkimaailman juttuja; kun tietää "tarinan" ruuan takana, mistä se tulee, kun ruoka on itse tehtyä, on aineksilla ja aterialla itseisarvoaan suurempi arvo.  Ja on tuossa kalojen käsittelyssä meditatiivinen puolensa myös; kun keskittyy johonkin hommaan, saa siihen hyvän rytmin niin pään saa tyhjennettyä kaikesta turhasta ja olo rentoutuu.

( Joku oikeasti järkevä ja tehokas ruuanlaittaja varmaan pyörittelee nyt silmiään, mutta näin me vaan ollaan erilaisia! x) )

Lapset olivat suorastan liikuttavan tohkeissaan kalalahjasta; pyörivät vieressä kun fileoin, halusivat itsekin kokeilla (ei ihan vielä sujunut mutta hyvä yritys!) ja ehdottivat erilaisia silakkaruokia.

Lopullinen tilaus oli silakkapihvit ja niitä sitten tehtiin. Pihvien lisäksi tehtiin peruna-porkkanamuusia ja paahdettiin uunissa parsaa. Ne kypsyivät uunissa nopeasti silakkapihvien jälkeen. Oli ihana ateria kaikin puolin. :)

Uunissa paahdetut parsat, resepti

• 500g  tuoretta vihreää parsaa (eli yksi nippu)
• Voita
• Suolaa 
• Pippuria
• Sitruunamehua

Leikkaa parsojen tyvestä puisevimmat osat pois. Kuori parsoista tyvi, huuhtaise parsat ja laita uunivuokaan. Kuumenna uuni 225 asteeseen laita parsojen päälle voinokareita, suolaa ja pikkuisen pippuria ja laita uuniin noin 10-15 minuutiksi tai kunnes parsat ovat kypsyneet (mutta edelleen mukavan rapsakoita). Tirauta paahdetujen parsojen päälle hiukan sitruunamehua ja laita tarjolle.

.


.