Mitä me nyt tehdään??! Olen tottunut käymään kaupassa silloin kun tarvetta on, ilman sen kummempia suunnitelmia!
Ensimmäinen primitiivireaktio kauppareissulla uutisen kuultuani
oli hamstrata kaupan pakastealtaan alennustuotteita repullinen mukaan. Kotona
tungin ruoat pakasteeseen ja pohdin kriisisuunnitelmaa. Ainakin pakastinta
meillä hyödynnetään. Nyt on perunamuusiaineksia, pakastekalaa, parsakaalia ja keittojuureksia
pakastin puolillaan. Tehdään viikkosuunnitelma aterioista ja kokkaillaan vain
pari kertaa viikossa. Viime aikoina ollaankin menty turhan usein ihan
suunnittelematta ja silloin terveellisyys ja taloudellisuus ovat väistämättä
hiukan kärsineet.
Suurimmaksi ongelmaksi tulee maidon hankinta; lapset juovat
paljon maitoa ja sitä ollaan totuttu ostamaan joka päivä, juurikin tuosta
lähikaupasta. Tammikuun opiskelukalenteri näyttää aika tiiviiltä; tulen
todennäköisesti käymään melkein joka päivä keskustassa luennoilla. Ei muuta
kuin reppu mukaan ja maitokaupan kautta luentojen jälkeen ennen kotibussiin
hyppäämistä.
Iiiiiihh! Kauhea! :D
VastaaPoistaJos Siwa, joka on meidän talon edessä, menisi kiinni minä olisin surullinen! Koska on tosi kätevää kun se on aina auki, ja tarvitsen ostaa jotain pientä kuten maitoa tai leipää enkä haluaa käydä keskustassa.