Valkovuokkoja, pähkinäpensaita ja metsäkauriita!

Joskus halailen puita, toisinaan taas panen pitkäkseni pehmoiselle metsänpohjalle valkovuokkojen keskelle. :D
Kun kameran suuntasi alas, näytti tältä... 

Nyt pitää kyllä hehkuttaa: valkovuokot ovat juuri puhjenneet kukkaan, luonto alkaa vihdoinkin räjähtää kevään vihreyteen ja sää hellii ja hemmottelee ulkoilevan kansan autuaan hyväntuuliseksi! Ihana päivä!

...ja ylöspäin kuvatessa tällaiselta kun haavat kurottelivat siniselle taivaalle.
Mikäs siinä oli pötkötellessa, oli kaunista ja mukavaa eikä muurahaisiakaan vielä riesaksi asti. :)

Eihän tuolta ulkoa olisi malttanut tulla sisätiloihin ollenkaan. Viihdyin Keskuspuistossa tänään tuntitolkulla; hengittelin kevätilmaa jossa on jo aavistus tulevasta kesästäkin, kuuntelin lintujen laulua ja ihastelin hiirenkorvia, kukkia ja eläimiä.

Päivän huippuhetki oli nähdä metsäkauriita tosi läheltä, valkovuokkojen ja pähkinäpensaiden keskellä. Tuli ihan semmoinen Lumikki-fiilis kauriita katsellessa; en olisi ihmetellyt jos jostain oli pyrähtänyt pikkulintuja olkapäälle istumaan ja perhosia lentelemään siihen ympärille. xD

Olen kauriita ennenkin lenkeillä nähnyt mutta en vielä koskaan noin läheltä ja pitkän aikaa. Loikkivat yleensä karkuun varsin vauhdikkaasti. Tänään ehdin ottaa niistä hiukan videotakin. (Tästä samaan videoon YouTuben puolella.)

Keskuspuisto on iso metsäkaistale, kaupunkimetsä ennemminkin kuin puisto. Siellä on puro, kallioita, ikivanhoja kuusia, pähkinäpensaslehtoa, monenlaisia eläimiä. Ja tämän kaiken keskellä kiertelee mukavia ulkoilureittejä.

Metrisen, lahon kannon päälle on lintu joskus tehnyt pesänsä. Tänä keväänä tässä ei taida asukkaita olla. 

Liikun tuolla kaupunkimetsässä viikottain mutta aina sielät löytyy jotain uutta ja kiinnostavaa, varsinkin kun poikkeaa ulkoilureiteiltä pienemmille poluille ja pois poluiltakin. Eksymisen vaaraa ei ole; tiet reunustavat Keskuspuistoa joka puolelta ja ihmisiä tulee vastaan varmasti. Rauhallista tuolla kuitenkin aina on; tilaa on niin paljon että isokin ihmismäärä uppoaa luonnon keskelle ihan nätisti.:)



Sinivuokkojakin löysin tämän päivän reissulla. En olekaan nähnyt niitä luonnossa moneen vuoteen. En varmaan vaan ole aikaisemmin poikennut tarpeeksi niiltä kävelyreiteiltä. Nämä sinivuokot ovat jo toinen "mätäs" jonka tänä keväänä löysin.

Sivivuokot ovat aivan ihania - mutta kukkiva valkovuokkomeri on kyllä silti ehkä kauneinta keväässä. Ja pian tulevat kielot! Niitä odotellessa. :)