Lehtikaalia Sopu-kuivuriin!

Lehtikaalia riittää yltäkylläisesti ja voi että olen siitä iloinen. Tämä on kyllä aivan mahtava vihannes. Lehtikaali on helppo kasvattaa, maukasta, sadoltaan runsas, mahtuu pienellekin kasvimaalle, sopii moneen erilaiseen ruokaan, on ihan mukava käsitellä ja sitä on helppo säilöä.

Lehtikaalin kasvattaminen on myös taloudellisesti kannattavaa - pieni pussi maksaa marketissa useamman euron, mikä tuntuu kotikasvattajasta jokseenkin suolaiselta hinnalta näinkin helposta ja satoisasta kasvista.




Superterveellistäkin lehtikaali on. Tällä hetkellä myös ilmeisen pop, ainakin ruokablogimaailmassa. Saa nähdä säilyykö oma lehtikaali-innostukseni - nyt on vaikea kuvitella että se laantuisi trendien myötä. No, se jää nähtäväksi, nyt tohkeilen täpöllä. :)

Meillä lehtikaalia käytetään wokkeihin, keittoihin (kuten vaikkapa caldo verdeen ja papukeittoon), lisätään kastikkeisiin, kääritään välillä lehtikaalikääryleiksi, haudutetaan ja välillä höyrytetään muuten vain lisukkeeksi.

Kuivaaminen on kätevä keino säilöä lehtikaalia

 

Tässä vaiheessa moni pakastin pursuilee marjoja ja muuta syksyn satoa. Lehtikaalia ei täyteen pakkaseen tarvitse välttämättä tunkea sillä se säilyy mainiosti myös kuivattuna. Kuivattu lehtikaali on myös ihan hurjan kätevää käyttää - pussista on helppo napata kourallinen lehtiä ja murustella vaikkapa keiton tai kastikkeen joukkoon. Muuta käsittelyä kuivattu lehtikaali ei tarvitse. Se pehmenee nopeasti syötävään kuntoon eikä toisaalta juurikaan säikähdä pidempääkään haudutteluaikaa.

Pakastaminen sopii lehtikaalille myös oikein hyvin. En ole itse ensimmäisten pakkasten jälkeen lehtikaalia kerännyt (tai säilönyt pakastamalla), mutta sanovat että pakkasen puraisu vain parantaa lehtikaalin makua. 
 
Lehtikaalin kuivatus onnistunee ilman kuivuriakin. Omat lehtikaalini hurauttelen rapeaksi Sopu-kuivurilla jonka hankin pari vuotta sitten alunperin suppilovahveroita varten. Kuivuri on ollut meillä syksyisin ahkerassa käytössä; sillä on kuivattu ainakin sieniä, lehtikaalia, yrttejä, rohtokasveja ja omenarenkaita. Kuivaaminen on kätevä tapa säilöä satoa kunhan vaan kaappitilaa riittää! Kuivatut lehtikaalit säilyvät hyvänä esimerkiksi Minigrip-pussissa.

Ennen kuivatusta revin lehtikaalinlehdistä paksuimmat ruodit, revin lehtiä hieman pienemmiksi ja asettelen revityt lehdet ilmavasti kuivurin ritilöille. Ritilät kuivuriin, puhaltaja päälle ja säädöt siihen asentoon että lämpötila on 30-40 astetta. Annan pöhistä muutamia tunteja ja kun kaalit ovat murenevan rapeita, pussitan talven varalle.