Olen keväästä asti viljellyt ensimmäistä omaa kasvimaatani - Helsingin kaupungilta vuokraamaani maatilkkua kaupungin palstapuutarhassa. Puutarhanhoito on ihanaa! :) Aikaa se vaatii; viikonloppuisin käydään palstalla koko perheen kanssa, viikolla poikkean katsastamassa tilanteen aina silloin tällöin työpäivän jälkeen. Elämä on toki muutenkin kiireistä, mutta väitän että palsta aikasyöppöydestään huolimatta rentouttaa ja laskee stressitasoa.
Ja onhan se aika mahtavaa nyt satokaudella hakea palstalta kassillinen tuoreita vihanneksia ja valmistaa niistä jotain päivälliselle. Tänään meillä maisteltiin parsakaalia, kesäkurpitsaa ja vihreitä papuja. Huomenna haudutan lehtikaalia ja paistan pekonia sen seuraksi.
Kasvun seuraaminen tuo iloa ja tyydystä - on upeaa nähdä miten pikkuruisesta siemenestä kasvanut taimi lopulta kukkii ja tuottaa hedelmää. Hurjan hauskaa on ollut myös tutustua muihin palstaviljelijöihin! Palstanaapureita olen saanut hyviä vinkkejä, juttuseuraa ja kasteluapuakin kun kesäkurpitsantaimeni meinasivat kuukahtaa vedenpuutteeseen.
Viherterapia ei vaadi omaa pihaa tai edes puutarhapalstaa. Parvekkeellakin voi kasvattaa monenelaista syötävää ja kauniita kukkia! Kasveiksi kannattaa valita ainakin jokunen superhelppo kasvatettava varmistamaan onnistumisen elämykset. :) Meidän parvekkeellamme iloa ovat tänä kesänä tuoneet taimina ostetut samettikukat jotka tuntuvat olevan ihan uskomattoman sitkeitä ja riehakkaita kukkijoita. Samaan tapaan kuin kuvan kehäkukat puutarhapalstalla.
Päässä pyörii jo ideoita ensi kesälle. Herneitä ja porkkanaa enemmän, kukkakaaliakin täytyy kokeilla! Ja jotain uusia kukkia tietty. Tää on kivaa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti